Oltiin Kuntisin ”kukkulan kunkkuja” -50 luvulla, kun budjattiin siinä Kuntsin yläkulmassa. Toukolaan päin oli buli rotko, alhaalla oli siirtolapuutarha-alue. Rotkon ala reunassa, niin sanotusti ”hollilla” budjas joku ”Heimo”, sillä nimellä niitä kutsuttiin. Tehtiin joskus sille ”Heimo – Päällikölle” snadia jykeä, sillä oli hienot Ratsupoliisi-King haitarijatsarit ja stailiin kuuluvat pussarit.
Kerran kerättiin snadeja stebuja ja bulimmilla kundeilla oli oikein muutama skaijari megessä. Stikailtiin niitä niiden katolle, ropina kuulu ja venattiin taas sitä Päällikköä, että milloin siltä palaa pussihousut. Päällikkö dyykkasi sieltä läävästä, kun Hamblee Bogart, dörtsit paukkuen. Lähti aina kipuamaan sitä hemmetin jyrkkää rinnettä ylös Kuntseille, älyttömän kovaa faardii, oikein ”ryyd-loikkaa”.
Tsiigattiin, griinailtiin ja huudeltiin sieltä ylhäältä vielä kannatushuutoja näin; -”hah – hah – haa, kun nauratta ja viiden pennin hevosella ratsastaa”. Tietysti sitä harmitti vielä enemmän kun Kuntsin kundit pitivät hevostakin vaan fiman arvoisena, siis halvatun arvottomana.
Sopu syntyi myöhemmin, kun sen ”Prinsessa” rupesi tarjoilee meille kloddeille fibeleitä, siihen lopetettiin. Päällikkö sai rauhan leiriinsä ja rinnakkaiselo Kuntseilla jatkui. Tuli ilta, aurinko laski Käpylän ravikselle ja ”Prinsessa” oli pov-van-nut Päällikön kopukalle menestystä huomisissa raveissa ja me lähdettiin kuuntelemaan radiosta Markus-setää.
Markku Poutanen
