Me budjattiin silloin Etelä-Haagassa busa 32 päättärin kohdalla. Se oli kait jotain vuotta 1983 ja kesäkuuta. Mä olin slumpannu käytetyn surffilaudan yhestä firmasta Viiskulmassa. Sit pitskulla duunasin kattotelinettä bilikan katsille, ku alko toi kesis ja lähdin tsögaan sitä lankkuu sieltä handelista. Pistin mun lomsan fiuden katsille venaan ku kiinnitin sitä telinettä. Tottakai se unohtuki sinne. Sit vasta siellä Viiskulmassa ku aloin tsögaan fyrkkaa, niin galsa blosis vihlas herttaa. Hei lomsa, voihan helvetti. Äkkii takas himaan ku S.P.J. Keinänen Eltsussa. Ei lämiskää löytyny ainaskaan pitskulta.
Sit vaan Haagan slurkkikselle, ku siinä lomsassa oli ainaski puolet mun kesisfyrkasta ja bilikatsetti, menin sinne vikiseen, et mitä tarttis duunaa, ku mun tsetti on kadonnu ja mun pitäis tsöraa tänään landelle. No, tää vanhempi konstaapeli pitkän tiskin takana vaan tylysti tokas, et skujaa vaan mut saat blidigan jos jäät poseen. No, sit mä lähdin veke ja oli tää mun mieli ylen apee. Tää skoude kans dallas mun messissä röökille siihen ulos rappusille. Mä laahustin fiudeen, moikkasin vielä tätä jeparii ja se kans.
Olin skujannu kait jotain viiskytä metrii ku yhtäkkii tajusin, et justhan tää yrmee skoude uhkaili mua blidigalla, jos skujaan ilman tsettii. No, se skoudeki varmalla kans tajus tän saman fiban, mut se oliki jo ”too late baby”, ku mun fiuden takavalotki jo häippäs kulman taakke.
Sit illalla yks gimma sieltä Haagasta skulas ja kysy, et onks sun kundi tullu hukattuu tänään mitään. Totesin vaan, et ihan kiva ku soitit. Eiks jehna.
Tässä hösessä Viiskulmassa, staijas aikoinaan se lautafirma. Tää Meranon leffateatteri tuli vaan ylimääräseks rekvisiitaks ku sattu oleen ihan vieressä. Taisin ainaski kerran käydä tsiigaamassa jotain leffaa siellä.
Teksti ja kuvat: Jaakko Koroma