Vuonna 1857 Stadi oli melkoisen erilainen kuin nyt. Ydinkeskustakin oli varsin toisenlainen kuin nyt.
Ei ollut nykyistä Rautatieasemaa, ei koko rautatietä. Raideyhteyttä Hämeenlinnasta Helsinkiin alettiin suunnitella kun keisari Aleksanteri II kävi Helsingissä ja hän korosti rautatieyhteyden tärkeyttä sisämaasta satamiin.
Kluuvinlahtea oli kuivattu 1800-luvun alussa ja 1830-1840 -luvulla päästiin rakentamaan Aleksin tontteja kuivatulle merenpohjalle. Steissin alue kuivattiin 1850-1860 -luvulla kun saatiin tehtyä päätös siitä mihin päärautatieasema sijoitettaisiin. Koko alue oli 1800-luvun puolivälissä kuin haiseva avoviemäri, ihmiset kävivät siellä tarpeillaan ja muuten välttelivät aluetta.
Magnus von Wright, Hyeena-korttelia 1840-luvulla. Alueella olleet vähäiset rakennukset purettiin, ja paikalle rakennettiin nykyinen Rautatientori.
Stadin keskusta oli tuolloin lähempänä merta, Senaatintorin ja Kauppatorin kieppeillä. Kauppatorilta pääsi luontevasti Esplanadin puistoon, jonka länsipäätyyn C. L. Engel oli suunnitellut teatteritalon. Tuo teatteritalo purettiin 1850-luvun lopussa ja tilalle rakennettiin Ruotsalainen teatteri vähän enemmän länteen. Tuo vanha Engelin suunnittelema teatterirakennus on päässyt tähän vanhimpaan kuvaan Helsingistä.
Foto: Petter Christoffer Liebert
Kuvan otti todennäköisesti vuonna 1857 Petter Christoffer Liebert, joka oli ensimmäinen Helsingissä vakituisesti toiminut valokuvaaja. Tanskalaissyntyinen Petter Christoffer Liebert toimi 1843 puusepänkisällinä sekä puunleikkaajana. Pian hän pääsi huonekalutehtaan työnjohtajaksi. Porvoossa hän työskenteli 1840-luvun lopulla ja 1850-luvun alussa kaivertajana, rakennuspiirustusten laatijana sekä piirustuskoulun pitäjänä. 1850-luvun alussa hän ryhtyi kehittämään järjestelmällisesti taitojaan puupiirtäjänä eli ksylografina. Hänen kuviaan julkaistiin muun muassa Helsingfors Tidningarissa sekä eri kirjoissa. Liebert tutustui valokuvaukseen Porvoossa 1850-luvun alussa. Hän perusti valokuvausateljeen Helsinkiin 1852. Liebert mainosti elokuussa 1852 ottavansa dagerrotyyppejä paperille eli paperikuvia. Vuonna 1857 Liebert teki myös ambrotyyppejä sekä pannotyyppejä, ja vuonna 1858 hän otti ilmoituksensa mukaan kuvia paperin lisäksi myös lasille sekä vahakankaalle.
Kuvien kautta pääsemme matkalle menneeseen elämään. SLÄMY haluaa säilyttää slangin ohella tietoa siitä minkälaista eläminen ja oleminen on rakkaassa Stadissamme nyt. Tietoa tuleville polville, pieni kuiskaus menneisyydestä.