Moikkelis kaikille.
On se metkaa,miten näin vanhempana tuleekin niin usein lapsuus,joka oli turvallinen ja niin hitsin ”rikas”.
Asuin Sammatintie seiskassa, paljon oli skidejä pihapiirissä,leikittiin,riideltiin – aina sovittiin.
Kesäisin dallasimme isolla porukalla Kuppalan kusiojan yli Kumpulaan tsimmaamaan,eväät mukana tietty.
Pihalla leikittiin rofea ja pollaria, kymmenen stidiä laudalla, kirkkistä, purkkista ym. Sää ei ollut koskaan esteenä.
Talvisin duunattiin lumilinnoja, vuorattiin hesareilla, joku sai aina himasta myös kynttilänjämiä jotka valaisivat linnaamme.
Lumisota,lumipesut eivät olleet harvinaisuuksia.
Vartuimme ”teineiksi” yhdessä. Paavalin tsyrkan muuri ja leikkikenu olivat silloin meidän jokailtainen kohtauspaikka.
Tuli mukaan ensisuukot, pettymykset, kaikki nuorten ajatusten sekamelska.
Mutta ystävyys,joka alkoi jo 55-vuotta sitten on jälleen täydessä kukassa, vaikkakin FB:n kautta.
Valkka ihanien ja rakkaiden muistojen tyyssija.
Irina Wargelin