AVIOVAIMO
Olen kukkia keräävä nainen,
kuljen pitkin niittyä,
noukin ohikulkevien miesten hymyt sieväksi kimpuksi.
Mutta kotiin tultuani näen kimpun lakastuneen.
Maljakot ovat tyhjät.
Ainoa joka voisi ne täyttää ei ole hymyillyt enää aikoihin.
Hänen mielestään olen arkipäiväinen kuin tuoli tai pöytä,
tuoleille tai pöydille ei hymyillä,
hymyillään kukkia poimiville naisille,
jotka sattumalta pitkin niittyä kulkevat…
(virolainen naisrunoilija)
Lasse Liemola
