Snadisti outo fiilis, ku dörtsiklogu skulaa kaheksalta lauantaiaamuna. Sit ku softa starttas wörkkii, niin hiffas, et tarttee varmalla mennä tsiigaan. No, hoipuin eteiseen ja öpnasin dörtsin. Rabassa stondas pari jäyhää, nuorta slurkkii.
Jengi varmalla tsennaa, et skäfästi starttas kuuppa selaan, et mitä vettii on tullu duunattuu, ku meikää nyt tällai viedään. Toinen, snadisti inhimillisempi skoude, sit kuulusteleen, et mikä olis tän rofen nimi. Meitsi ehdotti, et sukunimi stondaa kyltissä. Joo, joo valisti se yrmeempi. Mut ton pastorin antama nimi.
Siinä vaiheessa alko jo byysatki tutiseen. No, mut, treenasin starttaan vakuuttaan, et etunimi Jaska. Milloin oot flytannu tähän luukkuun, uteli tää tyly skoude. Nyt alko tää kundi jo kyllästyyn tähän kolman asteen juitsuun. Kohteliaasti ehdotin, et voisko nää kaksoset skäfästi valistaa, et mikä niinku ois tän kuulustelun motiivi.
Sit yhtäkkii, tää yrmy totes, et Ripa hei, tää onki väärä höse. Snadi smaili feississä tää kliffempi toivotti vaan, et hyvää päivän jatkoo. Ei ollu ihan iisii, ponkasta takas bunkkaan, herättää vaiffi ja pamlaa, et arvaa mitä.
Miten voiki, ainaski miljardi kauhufotoo, pyörii softassa tän parin minsan aikana.
Jaakko Koroma