Satoja vuosii on Stadissa järkätty markkinoita. Vanhin yhtämittaisesti järkätty häppäri on Stadin Striimarigeimit, joit on järkätty jo 272 vuotta. Perinteinen torihandeli hedelmillä, fisuilla ja rehuilla on hiipunut ku suuret ketjuhandelit SOK ja KESKO etunenässä on tehostanu freesihandelii.
Stadissa oli vielä 1950-luvulla monilla lafkoilla omat tuoretuotevarastot: HOK, ELANTO, VARUBODEN, HELSINGIN TALOUSOSUUSKAUPPA, TUKO. Ne on kaikki mennyttä maailmaa.
Stadissa on vielä kolme perinteist kauppahallii: Kauppatortsa, Hagis ja Hietsu sekä näiden liepeillä toimivat tortsat. Kerran kuussa järkätää Hagiksess Landetortsa, Kampiss Kampin kyläpäivät ja Vuosaaressa markkinat. Näiss pyörii enimmäkseen samat kiertävät handlarit. Jengi näyttää ottaneen nämä tapahtumat omakseen ja puolueiden ”toiveiden teltat” tuo oman mausteensa.
Mä oon monta kertaa funtsinu torihandelin erivapautta olla antamatta kuittii asiakkaalle. Kahvilass tai kioskiss täytyy kuitti stikkaa joka ostotapahtumasta. Ulkomailla kuittipakko koskee myös torikauppaa, sen mä oon ite nähny ja kokenut jopa Kreikassa.
Mulle on bamlattu, ett yks torihandelii harjoittava tyyppi kävi oikein eduskunnassa todistelemassa kuinka mahdotonta on tehdä kuitillista handelii markkinoilla. Kansanedustajat meni halpaan ja niin markkinat ja torikauppa on vapautettu kuittipakosta. Käsittämätöntä ja älytöntä kun siinä pyörii vuositasolla kymmeniä ellei satoja miljoonia euro ja.
Toinen kummallisuus on kappaletavaran myynti nestemitalla. Toreilla blisataa herneet, mansikat, kanttarellit jne litroittain joka asettaa tsöbaajat eriarvoiseen asemaan. Painoheittoo voi olla pahimmillaan satoi grammoi. En oo nähnyt missään muualla maailmassa vastaavaa. Mansikat slumpataa Euroopasta kilotavarana, irtona 5 kg:n lodjuis tai 500 g:n ropposis. Toreilla ne muuttuu litrakaupaksi. Miks kuluttajasuojabyroo ei oo puuttunu tähän räikeään epäkohtaan?
Yks friidu oli slumpannu torilta tomaatteja pussillisen. Hän tuli himanurkan safkahandeliin ja funtsi kauppiaalle kantamuksensa keveyttä. Kauppias stikkas pussin vaa’alle joka näytti 700 gramma. ”Mutta minä ostin kyllä kokonaisen kilon” sanoi rouva. Kauppias antoi ostoksen takas, skriinas ja bamlas: ”Rouva hyvä, torikilo on eri kilo kuin kauppakilo” Tää stoori on faktaa.
Lasse Liemola, Pisnesmies