Toi bastu ei oo konsa ollu meitsin juitsuja

Toi bastu ei oo konsa ollu meitsin juitsuja. Minnaan ku mä olin snadi skloddi, niin faija roudas mut ja pikku broidin joka viikko Mikin bastuun. Tää mesta staijas Mussagartsan ja ton Meklun höörnillä. Samasta porttarista ineen ku Mikin leffaan, mut pitskun puolelle.
Tää bastu oli dilkattu sillai, et oli äijien ja muijien puolet. Kundien puolelle kletrattiin tokaan kertsiin. Oli buli skoperivi ja kasööri
tädiltä sai sit nykkelin omaan skopeen ja sit ku oli stikattu kuteet veks, faija pujotti sen pyöreen numeroplootun kuminauhan sen nilkkaan.
Sit faijan kera suklattiin sinne löylyhelvettiin. Mä oon saletti, et tsittaaminen näitten löylynlyömien vanhojen masokistien kera lauteilla, oli se pointti joka duunas tän mun syvän inhon ja fobian tota hela bastuu kohtaan. Mä en ikuna bonjannu sitäkään, miks helvetissä piti stikkaa vielä extravodaa kiukaalle, vaikka koko jengi jo ähki ja puhisi kyyryssä lauteilla.
Mullahan on tietty landella kans bastu. No, ku stendaan braasun kiukaaseen niin ottaa sellasen kolme varttii ku sit voi starttaa taas kituun lauteilla. Onks tää bastustaili mulla snadisti tsörannu sgutsiin, ku meitsin huippukliimaksi tän saunomisen suhteen on ku mä voin jotain vartin jälkeen häippästä veke tästä hekumallisesta Danten helvetistä, kiirastulesta joka mukamas brennaiski mun kaikki synnit borttikseen.
Mä kyllä tsennaan, et yleensä jengi styylaa tän bastun kera monta timmaa. Välillä ne vetää snadit bisset ja skruudaa vaik tsiegurat. Dyykkaa sköneen ja taas takas löylyyn. Sit tvettaa ja kroppa ja sielu, on ku flygais fääreissä. No gratulis vaan jos illalla kylpy maittoi, niinku jossain skloddibiisissä sjungataan.
Yhen hemmon mä kyllä tsennaan joka tsöraa bilikalla kerran pari viikossa tonne Houtskariin sen savubastuun. Se starttaa tsöraa tän viiden timman ajomatkan bilikalla jo aamusta. Ekaks Paraisille sit siitä lossilla Nauvoon ja sit taas nyya lossi Korppooseen. Sieltä sit puol timmaa kolmannen lossin kera Houtskariin. Tää vika lossi tsöraa parin timman välein. Sit ottaa vielä puol timmaa bilikalla, et se staijais sen landemestan pitskulla.
No sit, eiku braasu 400 kilon stebukasan alle. Viiden timman kuluttuu tää savubastu ois sit niinku kondiksessa. Kundi vetää tunnin löylyt. Tsimmaa skönessä ja sit tsöraa takas himaan taas yli viis timmaa. Oon helvetin kade. Vai oonko?
Meidän landemestan bastu. Mun muu himajengi, ihan snaditki piltit, kyllä intona hinkuu vääntää hikee lauteilla ja sit syöksyy jonkkaan vilvotteleen. Outoo jengii? Mikin entisen leffateatterin ja bastun porttari torpattu poseen, niinku melkein kaikki muutki Stadissa. Ton portin pari symboolii panee snadisti funtsiin?
Teksti ja kuvat: Jaakko Koroma
Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *