Takatalven välipäivänä niskaan ei stigannut snögeä. Mollikka paistoi terävästi taivaalla. Lehmukset, vaahterat ja koivut lehtivät. Tsiigasimme Arskan kanssa Hämiksellä etenevää työmaata. Sporakiskot olivat jälleen edenneet määrätietoisesti kohti Hakista.
Treffasimme tänään ekaa kertaa pariin kuukauteen ruunafrendejämme Hakiksessa. Elämä torilla oli elpymässä. Käppäilimme kimpassa Korkiksen botskin kaijan luokse. Kaadoimme termareista kaakaota ja sumppia mukeihimme. Meillä oli mekessä himassa kärtsättyjä plädäreitä ja putiikista slumpattuja snadeja korviksia. Sovimme menevämme ensi viikolla kimpassa metskaamaan.
……………………………………………………….
TÄNÄ KEVÄÄNÄ
Tänä keväänä ei vaelleta
terassille mallasta maistamaan,
kavereita tapaamaan.
Tänä keväänä noudatetaan
ohjeita, vältellään kontakteja.
Ei kätellä eikä halata kavereita.
Tänä keväänä meidät erottaa
parimetrinen, näkymätön muuri.
Käsiä pestään ja kuivataan yhtenään.
Tänä keväänä asiantuntijat
astuivat tiukasti elämäämme
kertomaan, kuinka olla ja elää.
Tänä keväänä podetaan ikävää.
Kaikki muu on peruutettu
paitsi käsienpesu ja koronakuolema.
Korona pelottaa, tarttuu, tappaa.
Korona rajoittaa, eristää, ovia sulkee.
Korona maailmalla yhä vapaana kulkee.
Tänä keväänä ystävyys kestää,
vaikka etäisyys kasvaa,
vaikka läheisyys pienenee.
Teksti ja kuvat:Matti Laitinen
14.5.2020