Tällai aamusta ku funtsii, et mitä kaikee fittii ja skeidaa ihmiset toisilleen ja tälle naturalle duunaakaan. Joku äärijengi funtsii, et on ihan redii tsöraa bilikalla skloddit ja niitten fämili kumoon. Sit nää pommiliivi gimmat ja kundit. Millä helvetin oikeudella ne on opetettu tappaa ja duunaa kauhuu meille tavallisille ihmisille.
Joskus vaan meitsistä tuntuu, et toi tappaminen taitaaki olla tän ihmisluonteen syvin olemus. Ihan ku se väkivalta pystyiski handlaa nää kaikki trabelssit ja juitsut kondikseen. Mut onneks tää luonto ei bonjaa mitä tää yks rotu touhuu. Vaik joku valistaaki, et tälle lajille mukamas ois annettu toi sielu, järki, ymmärrys ja hyvä tahto.
No, viime syksynä meitsiki sit kuiteski byggas uskoo huomiseen ja noudatti ton Erasmus Rotterdamilaisen oppii. ”Vaikka huomenna tulis vedenpaisumus tänään istutan omppupuun”.
Tsiigatgaa nyt miten tää luonto meitsiiki jaksaa hellii. Mun yks nyt syksyllä istutettu fiblupuu lykkää varmalla jo ens keväänä kukintoo. Sit kurpitsaki taas innostu tuottaan halloweenin rekvisiittaa.
Tää meidän landen hellä aamublosis jo alkaa herää ja sit kohta suulis pyyhkii veks tota utuu ja vastarantsuki ihan intona alkaa ottaa aamukylpyy sen lämmössä.
”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.”
Kuva ja teksti: Jaakko Koroma
