syysaamun varhaisina tunteina
jätin synnyin kaupunkini
ja suuntasin kulkuni
kohti itäisiä vuoria
läheisellä kukkulalla
pysähdyin katsomaan
talojen mosaiikkia
sarastuksen
himmeässä hehkussa
mieleni oli täynnä
hyvästijättöjen haikeutta
miten monta eronmaljaa
olinkaan juonut
onnellisten päivien muistoksi
miten monta kaipauksen sanaa
olin kuullut ystävieni huulilta
mutta levoton sydämeni
ei suonut minulle
paikallaan olon rauhaa
en tiennyt palaisinko koskaan
mutta toivo jälleen näkemisen
riemukkaista hetkistä
siivitti pitkää matkaani
tuntemattomiin kaupunkeihin
Teksti: Timo Pekka Asikainen