Helsingissä asui vuodenvaihteessa 620 715 asukasta. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 8 051 hengellä, mikä oli hieman vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Syntyneiden ja kuolleiden erotus kasvatti väkilukua 1 858 hengellä, eli selvästi enemmän kuin viime vuosina. Helsinki myös nettosi muuttajia etenkin Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta. Helsingin seudun väestönkasvu oli 87 prosenttia koko Suomen väestönkasvusta, ja kasvu keskittyi seudulle edellisvuotta voimakkaammin.
Helsingissä korostui edelleen erityisesti nuorten 15−29-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Vuoden 2014 aikana kasvoivat kuitenkin erityisesti 65 vuotta täyttäneiden ja alle kouluikäisten määrä ja osuus väestöstä. Lasten määrää on kasvattanut seudullisen muuttotappion pysyminen vähäisempänä kuin aiemmin sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvua.
Asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta, eniten Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Kuluvan vuoden tammi−toukokuussa helsinkiläisten määrä kasvoi 3 000 hengellä, mikä oli 600 henkeä vähemmän kuin viimevuoden vastaavana aikana.
Muuttovoitto seudun ulkopuolelta kasvoi, muuttotappio naapurikuntiin kasvoi
Helsingille tyypillinen muuttotappio Helsingin seudun muihin kuntiin alkoi supistua vuonna 2008, mutta viime vuonna tappio, -866 henkeä, kasvoi jonkin veran edellisvuodesta. Sen sijaan muualta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen, 4 511 henkeä.
Ulkomailta Helsinki sai muuttovoittoa yhtä paljon kuin edellisvuonna, 2 783 henkeä. Muuttovoitto oli kuitenkin 600 henkeä vähemmän kuin vuosina 2007–2012 keskimäärin.
Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2014 aikana 6 907, mikä oli hieman enemmän kuin parin edellisen vuoden aikana. Kuolleiden määrä oli 5 049 eli 75 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,3 lasta. Kokonaishedelmällisyys on Helsingissä ollut huomattavasti koko Suomea pienempi. Ero oli viime vuonna 0,4 lasta eli hedelmällisyys oli Helsingissä 23 prosenttia pienempää. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2014 oli 77,8 ja naisen 83,5 vuotta. Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvuaan. Elinajanodote on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni – viime vuonna 0,3 vuotta miehillä ja 0,4 vuotta naisilla.
Enemmän avopareja ja vähemmän evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia
Avioliittoja solmittiin vuonna 2014 hieman edellisvuotta enemmän, mutta avioparien osuus perheistä laski silti vähän. Avopareiksi katsottujen osuus kaksin asuvista pariskunnista nousi hieman ja oli 41 prosenttia. Vuoden aikana syntyneistä lapsista 41 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella.
Rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus kaikista helsinkiläisistä laski edelleen ja oli viime vuodenvaihteessa 61 prosenttia. Erityisesti evankelisluterilaisten määrä ja väestöosuudet pienenivät. Vain vajaa puolet 20−39-vuotiaista miehistä kuului johonkin rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus edelleen kasvussa
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus nousi 13,5 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (16 592 henkeä), vironkieliset (11 665 henkeä) ja somalinkieliset (7 961 henkeä). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 43 prosenttia vieraskielisistä. Venäjänkielisten määrä kasvoi eniten, 568 hengellä, ja vironkielisten määrä kasvoi lähes yhtä paljon. Kaikista Helsingissä asuvista 8,9 % oli ulkomaan kansalaisia.
Helsingin seudun muodostavat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti