Unski oli saanut jopin tankkiin joka seilas Batumiin Mustalle merelle. Botsi oli Pensa niminen. Reissu piti olla pari viikkoa. Paluumatkalla jossain Välimerellä botski jäikin ankkuriin Italian eteen.
Lopulta ilmoitettiin että otetaan öljyä ja lähdetään jenkkeihin. Unski ei halunnut lähteä. Niin Unski päätti että karkaa botskista. Niin kun botski saapu satamaan häippäsi Unski maihin. Unski kävi aina ratsussa stiikaamassa onks jengi jo lähetenyt jenkkeihin. Meni siinä pari kolme päivää. Lopulta botskin korsteenia ei näkynyt.
Silloin Unski päätti ilmoittautua agentille joka hoiti bostin muonituksen. Unski laski että saa (konsulin)kyydin härmää. Kundi näytti asia ok. Odoteltiin siinä pari tuntia. Sitten tuli pieni vene johon lastattiin jotain kamaa ja Unski pyydettiin kyytiin. Niin sitä Unski ajatteli, että nyt päästää takas härmää. Mutta kuinkas ollakaan botski oli siftannu eri mestaan öljyputken päähän, joka oli kaukana skönellä. Ja niin sitä joutui takas laivaan. Eikun suoraan punaiselle matolle oikeuteen karkaamisesta.
Aina ei mene stadialisellakaan niin kuin toivoo!
Hannu Heiskanen