Tsiigasin eilen telkkuu. Nelonen tuuppas estraadille tän Jethro Rostenin, kaikkien adhd-hemmojen kunkun Åbusta. No, samaan jenggiin, meitsiki kyl saattaaki, kliffasti tsittaa. Oli iisii hiffaa, et tää sen luuri, oli tän kundin sielu ja autuus. Aina meggessä ja redinä, ku partsikkakundi. Vaikka bastussa. No, tää Åbun vuoden hemmo, vaan kuulemma studas, et jos se ei vaik pystyis vastaan, niin se poka varmalla skulaiski faartilla, jollekki muulle luukkudiilerille.
Ja, et miks, tätä skeidaa nyt jauhan. No, venatkaa nyt snadisti. Tää rusoposki, treffas tän bulin valtsikkakundin, Ike Kanervan, täällä Stadissa. Pamlas kaikke soopaa. Sit yks fitti lause, joka vihlas syvältä meitsin kuuppaa oli, et Åbuun ollaan hinkumassa raitsikkaa. Taitaa duunaa jollain skäfästi, pipo pipii.
Ei helvetissä. Spora on Stadin sielu. Mitä fitin järkee, niitten on byggaa, jotain kilsan parin feikkilinjaa, vaan et jengi vois diivana braisaa, oleen jotain bulimpaaki kirkonkylää. Stadissa spora on aina ollu ja tulee aina staijaan, osana elävää ja tärkeetä logistiikkaa.
Tää on snadisti sama, hämy juitsu, ku Mansessa. Nää iisit hämäläiset, on sit kans nyt finaalissa, funtsin lyftaa niitten fasaadii. Ne ku on kans startannu kaihoon, tota sporajuitsuu. Oon funtsinu, et kantsuis varmalla suojaa nää ratikka, raitsikka ja spora nimet. Ne ku on Stadin kapitaalii. Oon skriinannu ja spiidannu, ku TV:ssa, joku tän Mansen sadanpäämies hehkuttaa, et jengi hei, kohta täälläki tsöraa spora. Siellähän korkeintaan joskus on tsargoo, et tsörais RAITIOVAUNU.
Eiks jebulis.
Jaakko Koroma
