Treffasin Hagiksen torin teltassa
pari lapsuuden frendiä.
Dokatiin kimpassa teetä ja sumppia.
Funtsattiin eilistä ja huomista.
Sovittiin kundien kanssa erotessa
tulevista eläkeruunareiveistä.
Heitin repun selkääni, tartuin metskeihin.
Dallasin Hagiksen rantsuun.
Marraskuun harmaassa koleudessa,
rantsussa oli galsaa jigata ja pilkkiä,
stondata sillan alla Merihaassa,
ventata kaijalla fisujen tärppiä.
Taivaalta stikkasi snadisti vodaa.
Sköne lainehti löysän ruskeena.
Botskikertsien paatit oli telakoitu.
Mulle putosi skämläri ja kaakao.
Sillan toisella puolella Krunikassa
ei bailattu gamlassa Kirjan talossa.
Spora ylitti etäällä Pitkänsillan.
Lounastuuli putsaa savisen meren.
Pöpöt hilluvat niin kuin jätkätkin.
Korona ei pääse katiskasta Stadissa.
Nielu pysyy ryysiksessä bosessa.
Terveys ja vapaus seilaavat tyrskyissä.
Marraskuun hartaassa harmaudessa
duunasin fisustuskamat kasaan.
Sadeviittani heilui blosiksessa hieman.
En kaivannut kuuhun, hipsin hissukseen himaan.
Teksti ja kuva:Matti Laitinen
25.11.2020
