Olen vuosikausia, ellen peräti vuosikymmeniä, haaveillut väljästä rubiininpunaisesta 7/8-pituisesta teddyturkista. Olen metsästänyt sellaista Helsingistä, Tukholmasta, Berliinistä, ties mistä – turhaan .
Ja sitten… viime lauantaina Aleksilla Stockan edessä vastaan käveli vanhempi tyylikäs rouva yllään täsmälleen unelmieni turkki! Pysähdyin, tuijotin, en saanut sanaa suustani.
Jatkoin häikäistyneenä Stockan Herkun rullaportaisiin. Sama rouva tuli käytävällä vastaan, ja silloin toimin. Pysäytin rouvan, kehuin turkkia ja kerroin epätoivoisesta metsästyksestäni.
”Kiitos kovasti”, rouva hymyili ja kuiskasi sitten: ”Kerronko teille salaisuuden? Tämä turkki on nimittäin 32 vuotta vanha. Välillä se on ollut vintillä säilytyksessä ja välillä tyttärelläni käytössä. Tänä talvena huomasin, että sehän onkin taas huippumuodikas.” Turkki oli kuulemma ostettu Suomesta, mutta liikettä rouva ei enää muistanut.
Toivottelimme mukavaa viikonloppua ja menin Herkkuun ostamaan vasikanlihaa sunnuntailounaan wienerschnitzeleitä varten.
Ja rubiininpunaisen teddyturkin metsästys jatkuu…*
Teksti: outi Pakkanen