Vapun perinteisiin kuuluu brunssi Kaivarissa. Siihen aikaan brunssi järkättiin vaan pienen piirin yhteisenä ja safkat laitettiin kankaan päälle maahan ja skruudattiin maassa istuen. Tietty juomapuoli oli myös hyvin edustettuna.
Kylmän aamun jälkeen siirrymme lämmittelemään Merkkarin kämpälle. Mietittiin et missähän Pontus luudaa. Vähän ajan kuluttua hänkin saapui paikalle. Hän oli ollut baarissa vahvistusta hakemassa ja kyllin voimistuttuaan päätti lähteä tsögaamaan meitä. Pontuksella oli sontsa messissä ja fiksuna miehenä lähti seuraamaan sporaraidetta arvellen sen kyllä johtavan himanurkille. Hän kertoi et joku ihastuttava pariskunta oli jelpannut häntä. Olivat kyselleet et mihin on matka ja hän päätti siinä hetkessä et Merkkarille ja sanoi sen osotteen. Pariskunta ohjas hänet perille vain muutaman korttelin päästä.
Jatko-ohjelmaa mietittiin ja päätettiin lähteä Sikalaan ”syömään”.
Sikala oli täyteen ahdettu mut löytyihän sieltä loossin päästä istumamestat meidän pienelle poppoolle. Istuin jonkun tuntemattoman kaiffarin viereen. Jotain siinä tapahtu kun just rouva Kynänen oli analysoitu olevan melko viileä persoona ja seuraavassa hetkessä suutelinkin kiihkeästi viereisen kaiffarin kanssa. Ilta alkoi tummua ja poistuin Sikalasta perässäni tämä kaiffari. Nappasin pirssin tarkoituksena häipyä kuvioista. Istuessani takapenkille kaiffari ilmestyi siihen viereen. No, lyhkäsen matkan jälkeen olimme himani huudeilla ja kaiffari edelleen änki messiin. Lupasin tarjota tsufet ja toivoin tyypin häipyvän sen jälkeen. Tyypi kuitenkin venyi ja vanui siinä eikä lähteny kuulumallakaan. Duunasin hänelle bunkan sohvalle ja sanoin et voi goisata siinä mut aamulla on poistuminen edessä. Hyvässä järjestyksessä tyyppi poistuikin.
Jonkun ajan kuluttua hän kävi taas oven takana soittelemassa (olin alkanut sillä välin vakavasti seukkaamaan) ja sanoin hänelle että vois häipyy sieltä ennenkuin mieskaverini tulee. Tyyppi ei lähtenyt ja soitin kumppanilleni et tulis heittämään hänet veks. Meni pari timmaa ja kumppanini tuli. Tyyppi oli häipynyt dörtsin takaa, ymmärs ilmeisesti oman turvallisuutensa vuoks häipyä.
Wappumuisto on vuosien takaa ja sen jälkeen on ollut vähän rauhallisempia Vappuja.
Rouva Kynänen