Stadin puolimara, Helsinki Half Marathon tsupattiin loistosäässä löördaagenina 6.6.2015. Mollikka nosti fiilistä kun yli 2000 luudaajaa ahtautui Baanalle starttiin. Klo 8:40 jysähti paukku ja klabbit rummuttivat asfaltia klobot kohti länttä.
Soffapotut varmasti funtsivat, mikä saa jengin tsuppaamaan 21,1 km ja vielä bungaamaan ilosta 60 eguu? En tietenkään hiffaa kaikkien motiiveja, joten tsiigaan spegeliin. Mikä ton WaArin saa baanalle? Ehkä se, että tsuppaaminen on kliffempaa jengissä kuin yksin. Ja se, että pääsee tsiigaamaan Stadin stydejä rantsubaanoja bamlaamalla puutaheinää samanhenkisten luudaajien poppoossa. Meikäläistä taisi kuiteski kiinnostaa eniten se ns. tsekkaajan rooli. Halusin skoutata vasta toista kertaa järkätyn häppeningin startista finaaliin. Tätä Stadin tsuppaajat kaipasivat, mutta mitä jäi handuun?
No ainakin Baanan ahtaus starttimestana. Reissu Hietalahteen jäi varmasti koko jengin hitaimmaksi kilsaksi. Eiranrantsussa hiffasin hölkkääväni kahden 1:50:n jäniksen vetämässä porukassa. Guggiksen haaveiden parkkiksella jarrutin kippaamaan pari mukillista vodaa ja breikki vei tyyriitä sekkoja. Sainkin irtipäässeet jänikset kiinni vasta raflabotski Relandersgrundin terden edessä. Tässä vaiheessa pitää tarkentaa, että Euroopan vastaavissa citytsuppauksissa puput hiljentävät menoa tankkausmestoilla. Pitävät huolta, että jengi pysyy porukoissa myös drinkkitaukojen aikana.
Sama staili jatkui myös muilla juottomestoilla. Puput pääsivät irti ja meikäläisellä kesti kilsa päästä megeen. Toinen asia, minkä haluan nostaa framille jänispalvelussa, on informaation dilggaaminen. Rundaussentterin huudeilla Fisukaijan ja Arabian välissä eräs neitotsuppaaja stikkas jänikselle froogiksen: Missä on seuraava juomapiste? Vastaus tuli nopeasti: Ei aavistustakaan. Moinen info ei vain olis mahdollista mannermaisissa massatsuppauksissa.
Mut kasataan tää vain häppeningin uutuuden piikkiin. Hyvää oli enemmän kuin huonoa. Innostuneisuus näkyi ja kuului. Livemusat reitillä skulasivat ja jengi kannusti nastasti. Ranstuviivaa luudatessa oli kliffa tsiigailla sköneä. Tsupattiin Arabiaan tollaset 12 kilsaa rantsua. Sitten sukellettiin Kumpulan kautta Bööleen ja sieltä stokespoorien viertä Tölikänlahdelle, josta oli enää reilu kilsa Finlandiahaussin maaliin. Kuuluttaja bamlasi finaalisuoralla tsuppaavien nimiä ja handut nousivat ylös aina oman nimen kuullessa.
Sen verran meikäläinenkin kiihdytti klabbirytmejä loppusuoralla, että vauhti riitti alittamaan viidellä sekalla 1.50:n.
I.50 alitus ei tehnyt tiukkaa
Viivan jälkeen kunnon proteiinitarjoilut ja mitsku kaulaan. Stadin oma puolimara jätti kliffan mielen. Rundi ydinstadissa oli onnistunut. Häppeningi parin donan tsuppaajan kera tuntui vielä kyläjuhlalta, mutta tapahtumalla on loistavat mahikset kasvaa tosi buliksi. Kantsii minnata se fakta, että Göteborgin puolimaralla oli pari vekkaa aikaisemmin 62000 tsuppaajaa!
Tsemppiä organisaattoreille.
Teksti: Ari Wiskari. Kuvat: Yvonne Ekström, Merryt Santanen ja Helsinki Half Marathon