Se o vissi jutska et ku lähtee luudaan jonneki muuhu mestaan mis ei yleensä hengaa nii se öfnaa öögaa.
Pomppaa sit flygariin, botskiin, bilikaan tai dösään ja lähtee vetään nii aina hiffaa nyyaa.
Reissaaminen on tosi nastaa.
Kato, saa esimerkiks smaakaa erillaisii skruudiksia jota ei oo enne smaakannut. Sit se jengi joka rundaa ympärillä o iha uutta värikästä populaa.
Se Jeet Laagi vast outo juttu onki. Klogun viisarit menee iha sekasi. Kokemus sekin. Ku pitäis vetää levyks ja painuu durtsaamaan nii o ihan tikkana. Ku pitäis nousta ylös takakäpälille ei tunnu siltä että tää on rait keissi.
Kumma juttu toi klogu.
Sit ei tartte duunaa punkka eikä steedata. Eikä viedä rodee tai tvettaa kledjuja. Voi duunaa iha koko ajan iha mitä ite diggaa.
Sellane fiba reissaamisesa on ett massii palaa siihen faartiin et ois kliffaa ku ois följissä koko aja prankkari tai ainaki pankkiiri.
Tänkin jutskan voi kierää ku on vaa knubi kondiksessa.
Mä teinki tällasen jipon!
Ny skarppina Gaiffarit, friidut ja kundit ja spaaraatte fyffee !
Tää resepti skuulaa !
Jaettu reissukokemus, se o gutaa kamaa.
Lähetetään vaa toine reissuun ja jäädään ite himaa. Samat kokemukset kummallakin.
Voi hyppää ihan tuntemattoman dösän kyytii ja tsiduu mihkä se menee. Joka puolella pyörii sellast tyyppii, jengii ja hiipparii jota ei o enne nähnykkää. Värikkäät pompat päällä. Kyl ne juttelee ku vaa ite viittii alottaa. Uusia budjuja.
Iha ventovieraasta budjusta ku skobaa jotai eksoottista einestä nii se jää hyvi mieleen.
Täs suhteessa pitää kyl olla sillail redi et joskus voi tulla takapakkii. Mä, saablari haksahdin yhteen pakastepitsaan. Hyvät selosteet laatikon kyljessä ja ohjeen mukaan duunasin.
Ei maistunu miltään. Haukkasin vertailukohteeks pienen biitin siit pahvilaatikosta. Ei sekään miltään smaakannu mut koostumus ja suutuntuma oli parempi. Maga tuli täyteen.
Sit ku o leedillä ni väkisinki durtsaan meno aika alkaa vippaan aina vaa myöhempään suuntaan. Ku vekkari aamulla soi himassa nii pääsee kliffasti siihe Jeet Laag tunnelmaan et mitä nyt, saablari.
Eikä oo nii nuuka koska punkan duunaa, kuhan duuna. Joskus. Tulee muute iha mieletön oma ajan hallinnan fiilarit.
Roden määrä tippuu olemattomii ku ei oo ku einespakkauksii. Vesilasin kantsuu tvettaa päivittäin ja jos stikkaa skruudin helttan suoraa mikropakkauksesta säästää tiskivodasta. Uus kokemus.
Steedata ei tartte ku vast vähä enne ku toine tulee takas himaa. Siks pitempi leedi reissu on parempi ku joku lyhyympi.
Fyffee ei kulu nimekskää. Joo, joo kyllähän sitä menee.
Mut vähemmän.
Jooo..oh, et tällane reissu.
Nyt mä venaa et se toine tulee himaan.
Fiudella kentsulle vaimoa vastaan. Joku blomsteri messiin et heti ku treffataan voi stikkaa sen handuun.
Himaan kans joku blomsteri, ja Hakiksesta joku hyvä, snadi smörgari ja snadi flinda skumppaa.
Mä vedän sille bunkan lakanat kireeks ja peiton ihan suoraks ja tyynyn mä pöllytän pehmeeks. Saa levätä ja levyttää kunnolla pitkän vendan päälle.
Muutenki mä steedaan himan vimosen päälle. Pistän tuuletus fönärit auki ainaki puoleks päiväks jos ei stikkaa vodaa tai snögee.
Pari päivää menee ennenku se saa Jeet Laagin torpattuu.
Mul o hyvää aikaa trimmata sen ranne klogu Suomen aikaan.
Ei se sitä honaa, toivottavasti. Pehmee paluu arkeen.
Teksti: Harry
