Näkkileipä, panssarivanikka eli näkkäri tsennataan skoless ja ruodiksess slangiks ”pomminkestävä”. Kova breku, joka duunataa täysjyvärukiist ja paistetaa 250 C muutama minsa. Breku koristellaa leipäkammalla, näin sitomalla pohja ja pinta estetää ilmakuplat paiston aikana.
Talvi- ja jatkokrigun aikana lotat baakas solttujen käyttöön ”panssarivanikkaa”. Nykyään ruodiksess käytetää samaa näkkärii ku slumpataa marketeiss. Me jermut sanottais lällärikamaa…
Näkkärist – alun perin Pohjoismainen kova innovaatio – tuli meille tyypillinen länsisuomalainen breku. Siihe duunattii toiseen laitaan, tai keskelle, snadi reikä jost se hengattii vartaaseen kuivumaa. Teollinen valmistus alko Pohjanmaalla Vaasassa, jonne perustettii Vaasan Höyryleipomo v 1904.
Teollist näkkärii sahattii ekaks suorakaidemuotoon pakaamisen jeesaamiseks. Nyt sitä saa bulina pyöreenä, snadina pyöreenä, kolmikulmaisena, soikeena, neliskulmaisena…
Mulle näkkäri kuuluu skruudina ykköstsedjaan. Aina ku sitä löytyy tarjottimelta mä nappaan sen.
Näkkäri meinas kerran johtaa kaverin kans välirikkoon. Tää tapahtu kuuskytluvulla ku mä rundasin sukkafirma Amarin reppureiden kans ympäri tasavaltaa treffaamaan niit friidui ku blisaa sukkii ja sukkabyysoja. Kuopion myyntipiirii hoiti Heikki – Heka – Kuittinen. Tyylikkäät kledjut, keikarimainen savolaiskundi ja friidujen suosikkiboitsu. Rundattii Savvoo pitkin poikin Kuopiost ja yövyttii eri hotlissa. Hotlan morgenibrekut skruudattii ja päivälunssit klaarattii kimpassa.
Yks morgeni mä taas nappasin näkkärin ja levitin smörree sille. ”Hui kauhistus mitä sä teet!” parkas Heka. Mä tsiigasin ku kundi valahti kalpeeks. Mitä nyt? ”Sä levität voita väärälle puolelle” Siis mitä? Sukkafirman keikari koki sietämättömäks tsiigaa ku meitsi stikkas smörret, juustot ja tsiegrat kundi- eli yläpuolelle. Hän kokos lopulta itsensä ja hoippu brekupöytään.
Friidu- vai kundipuoli? Foto: Lasse Liemola
Näkkärin kaks puolta ylä- ja alapuoli eli kundi- ja friidupuoli voidaan käyttää levitteiden ja lisukkeiden duunaamiseen. Mun mielest näkkärille duunataa smörret ja lisukkeet kundipuolelle siis röpelöiselle. Savolainen sukkafirman myyntiedustaja käytti friidu- eli alapuolta samaan tarkoitukseen.
Kiista johti lopulta siihe ett skruudattii eri pöydiss. Me kumpiki pidettii kii omist pomminkestävist periaatteist.
Tää stoori on faktaa
Lasse Liemola