Pobeda

Se oli rautaa nuorelle kundille joka sai kuorkkisetin 17 vuotiaana.

Faija slumppas sen stuidulahjaks: Pobeda. Gamla taksi, parhaat päivänsä jo nähny. Kilsoist ei tietookaa. Ehjät, stydit pellit, niklatut teräspuskurit ja inessä tyypillinen neukkudöfis. Mun paras stuidulahja. Kaikki me jangsterit diggattii sitä ja rundattii stadin gartsoja minkä fyrkat anto varaa bensaan. Syöppö mikä syöppö mut kliffa fiilis…

Pobeda, foto: hs.fi

Tää ei ollu se mun stuidulahja Pobeda, mut mulla oli samanlainen, foto: hs.fi

Viiskytluvul korjaamoit löyty harvassa ja kaarojen omistajat opetteli mekaanikkohommii. Ekan ja ainoon kerran mun laiffis mä putsasin fiuden kaasarin. Purin ja kasasin Pobedan bensaputket ja namiskukkelit.

Pobedalla duunattii historia: Sillä yritettii ahtautumisen maailmaenkkaa 1958 ku opiskelin Kauppikses. Sanomien nyya Viikkolehti (Viikkosanomien edeltäjä) halus yrittää enkkaa. Aika ja paikka sovittii Runskille Kauppiksen edessä. Pobedaan ahtautu seitsemäntoist (17) nuorta opiskelijaa: Etu- ja takapenkki 6+6 ja tavaratilaan 5 kundii. Hommaan valkattii snadimpii ja hoikempii. Friiduja ei huolittu messiin, tää oli kundien oma juitsu. Ja enkka synty! Fiudella ei tiätty voinu tsöraa mut idis oliki ahtautuminen. Dörtsejä ei voinu stengaa. Ihme ja kumma Pobedan jouset kesti.

Pobeda näki nuoren nousevan staran laiffii Stadissa. Styylasin siihen aikaan Repe Helismaan tyttären Sadun kanssa ja roudasin harva se ilta Puistolaan. Repe kerran myöhemmin meidän yhteisellä keikalla bamlas mulle: sust ois voinu tulla hyvä vävypoika.

Jouduin ruodikseen Hyrylään ja skujasin sinne reteesti omalla fiudella varuskuntaan. Kerran vedin kurvin snadisti pitkäks ja fiude pysähty ojaan ja betoniseen siltarumpuun. Menin ulos, potkin nurtsii ja multaa puskurist vek ja kurvasin piha kautta takas baanalle. Aliupseeriskole Sandiksessa ja Rukki Haminassa – Pobeda venas himassa Annalassa.

Kokelasaikana Hyrylässä skujasin taas fiudella. Mä minnnaan ku yks ilta lähdin käymään Stadissa ja alokas liftas mun kyytiin. Bamlattii ja hiffasin ett kundihan häippää puntikselle. No, juttu jätettii siihen. Myöhemmin treffattii siviilissä ku tää alokas alko K-kauppiaaks Larussa ja mä roudasin meidän kurkkuja sen lafkaan. Meit nauratti ku minnailtii hänen luvatonta reduu. Ite funtsin ett luojan lykky ku en käryttäny puntikselle livahtanutta alkokasta.

Urbaanilegendan mukaan Pobedan valmistus päätty Neukussa ku Viipurista loppu peltikatot….

Mitä sä minaat sun ekasta menopelistä? Fiude, mopo, prätkä vai skootteri? Skrivaa ja kommentoi.

Lasse Liemola

 

 

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Lasse Liemola Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *