Pikku-Pave (osa 8

1.5.1969
Faija sano, et tänään mennään hankkiin mulle hagiksesta punanen klyyvari.
Mä kysyin, et niin ku miks? Se sano, että tänään on vappupäivä ja tänään kaikilla on
punaiset klyyvarit. Tietysti mutsi pisti siihen väliin, että faija hommaa sen punanenän
bubista, mutta faija bamlas, että tänä vuonna meidän jengin ainoa punanenä on Pave.
Mutsi näytti muka yllättyneeltä, mutta faija kerto sille, että se oli lyönny klokusta vetoa
duunifrendien kanssa, että pystyy olemaan pisaratta koko vapun. Mutsi sano sille, että
sen päätökset ovat samaa kuin juhannuksen lumisade. Kyllähän sitä luvataan, mutta
ikinä sitä ei näy. Ja jos näkyykin, niin kuvaa siitä ei ehdi ottamaan. Faija oli aika hiljaa,
mutta mulle se kuiskas, että iskee mutsia ällikällä. Mä pelästyin, et ei kai se rupee mutsia
hakkamaan. Ja jollain ”ällikällä” joka kuullosti ihan joltain rautakangelta. Faija bamlas,
et se meinaa sitä, että isketään epäiliöille luu kurkkuun. Mä rupesin ihan snadisti
skagaa kun mä kuvittelin faijan iskemässä mutsille luuta sen kraiveliin. Huusin faijalle,
että mude voi vaikka delata siihen. Se frokas, että mihin? No siihen ku faija iskee sille
sitä luuta sen kurkkuun. Tai voiks se edes olla vähän snadimpi luu, jotta sen vois nielasta.
Faija rupes skriinamaan, eikä meinannut saada sanaa suustaan. Mä frokasin itku
kurkussa, että mitä skriinamista siinä on, jos mutsi delaa siihen luuhun. Sit se bamlas,
että luun lyöminen kurkkuun meinaa sitä, että se joka epäilee, sille näytetään, että sen
epäilyt on skeidaa. Mä en snaijannut. Miten sen sit kandee epäillä, jos se kerran on ihan
turhaa? Faija katto mua hitaasti, sitten se kohotti olkapäitään, niin kuin se aina duunaa,
kun se ei snaijaa tai luovuttaa. Sitten se sano, että bamlataan tästä sitten myöhemmin.
Mut sittenhän mun pitää jo mennä koisiin.
Mutsi sano, että kai me sitten mennään bilikalla jos faija kerran meinaa pysyä
kuivilla. Miks se niin sano? Rupeeko ulkona sataa vodaa? Mutsi selitti, että se tarkoittaa
sitä, että jos faija ei ota brenkkua, niin se on kuivilla. Sit mä honasin. Mä tsiikasin faijaa
ja frokasin ihan niin kuin mutsi, että ootkos kuivilla? Häh? Faija tsiikas meitä molempia
vuoronperään aika hitaasti ja sano, että turha meidän on bilikalla mennä, kun ei pääse
edes lähelle hagista, joten mennään vaan dösällä. Mutsi sano, että johan hän sen arvas.
Mä katsoin mutsia ja sitten faijaa ja olin ihan samaa mieltä, johan me se arvattiin.
Dösällä me sitten mentiin hagikseen ja snögeä tuli vaakatasossa. Mutsi sano,
ettei oltais kauan, koska tulee frysis tällaisella ilmalla. Faijan mielestä jengiä on niin
paljon, ettei galsa blosis niiden sekaan mahdu. Mutsi epäili, mutta mä en.
Torilla oli kojuja joista sai slumppaa erillaista krääsää. Me saatiin faijan
kanssa isot, punaiset klyyvarit, mut mutsi ei suostunut panee sellaista lärviinsä. Sanoi,
että jonkun meistä pitää näyttää ihmiseltä. Mun mielestä me kyllä kaikki näytettiin ihmisiltä,
vaikka meillä oli bulit klyyvarit. Mä halusin ilmaboltsin tai kaksi, mutta faija sanoi,
että kaasulla fullattua ilmaboltsia ei saa roudata dösään mukaan. Eikä sitä sais pitää
inessä ollenkaan, koska se on vaarallinen. Funtsin, että miten joku ilmapallo voi olla
vaarallinen? On mulla ollu joskus paljonkin ilmaboltseja, ja jos ne ei ole itsestään hajonnu,
niin mä olen tökkinyt niitä linkkareilla. Mutta ei ne mitään vaarallisia ole. Snadisti
vaan poksahtaa. Faija bamlas, että ne, mitkä on täytetty pelkästään blosaamalla,
sisältävät vain tavallista ilmaa, mutta ne, jotka pysyy ilmassa on fullattu kaasulla ja kaasu
voi räjähtää. Faija käski mut funtsimaan, miten himassa, keskellä yötä kun kaikki on
goisimassa, tollanen pallo räjähtää ja meidän jengistä tulee jauhelihaa. Koko makuuhuone
olis seiniä myöten ihan bludessa. Mutsi sattu kuulemaan faijan sanat, vaikka se
oli kumartuneena jonkun kojun päälle. Se käänty faijaan päin ja veti kevyen litsarin sen
poskelle ja sano tiukkaan sävyyn, et klobbin päähän ei syötetä verisiä mielikuvia
räjähtäneistä ihmisistä. Mutta mutsi oli vähän hidas, sillä mä rupesin tosissani funtsimaan,
miten meidän lihat ja sisuskalut flykaisivat pitkin seiniä.
Me dallattiin pitkin hagista ja mä funtsin koko ajan meidän veristä makkaria.
Frokasin faijalta, että pitääks kaikki tapsut ja mööpelit vaihtaa kokonaan ja voiko meidän
kämpässä enää budjata? Se fokas, että miksi me nyt tapetteja vaihdettaisiin tai remppaan
ruvettaisiin? No kun me ollaan räjähdetty pitkin seiniä, niin pitääks ne tapetit vaihtaa
vai voiks niiden päälle vain maalata? Sitten ei tarttis niin tarkasti tvetatakkaan. Faija
meni ihan hiljaseks ja tsiikas mutsia varovasti, mutta muden mielenkiinto oli muualla.
Faija sanoi, että mun pitää lopettaa sen jutskan funtsiminen. Mutta miten mä voin sen
lopettaa kun se on mun pollassa koko ajan. Se käski funtsimaan jotain muuta. Niin ku,
mitä muuta? Faija sanoi, että funtsi vaikka simaa ja tippaleipiä. Voiko nekin räjähtää
meidän makkarin seinälle samalla kun mekin? Faija käski mun pitää nokkani tukossa,
että sanaakaan ei enää asiasta bamlata. Kysyin, että saanko sen boltsin vai en? Se
sano, että saan, vaikka en mä kyllä sitä enää oikeastaan halunnut kun rupesin funtsimaan
himaan menoa dösällä ja boltsi räjähtää sielä. Jos koko dösälastillinen jengiä
räjähtäisi jauhelihaksi, niin tsirrakuskilla olis hirvee jobi saada dösä tyhjäksi. Mutta mä
en hannanut faijalle sitä sanoa, vaan valitsin ihan snadin boltsin. Varmuuden vuoksi.
Mutsi ihmetteli faijan mielenmuutosta ilmaboltsi jutskassa, mutta faija
kuiskasi jotain muden korvaan, eikä siitä enää sen koomin bamlattu.
Faija kertoi, että aika kohta tordelle tulee paraati steissiltä päin. Mä en snaijannut,
mikä paraati on ja faija kertoi, että siinä on bulisti jengiä, jotka dallaavat kartsaa
pitkin ja niillä on erillaisia plakaatteja messissä.
Mutta nehän jää bilikoiden ja sporien alle, jos ne kartsalla dallaa. Ja mitä ne
plakaatit on? Onks ne jotain tomskuja tai muita fruitteja? Faija kerto aika tarkkaan, mitä
ne plakaatit on ja miksi jengi dallaa kartsalla. Se kertoi myös, että vappuna vaan saa
kartsalla dallata ja vain bulilla jengillä, koska silloin kaikki marssivat. Vappu on duunareiden
juhla. Mä en snaijannut yhtään mitään. Minkä takia duunarit ei sitten juhli sitä
vappua, vaan ne dallaa pitkin autokartsaa niin, et ne, jotka ei halua juhlia, eivät pääse
duuniin, kun ne muut fyllaa kaikki kartsat? Mutsi tsiikas faijaa ja sanoi sille, että selitä
nyt kundilles vapun perusajatusta, mutta faija sanoi, että meidän pitää nyt mennä kartsan
reunaan venaamaan, ja ettei just nyt ehdi selventää niin pitkää stooria.
Aika pian longikselta alkoi kuulua meteliä. Jengi huutsi bulisti ja plakaatit
heilu niiden nuppien yllä. Tsiigattiin niitä, kun ne rundas torden ja tuli sinne. Faija kerto
kaikki sen frendit, joita se bongas niistä dallaajista. Funtsin, että mun teksis mieli dallata
niiden kanssa ja skriikata muiden messissä. Sanoin faijalle siitä ja se tsiikas mua,
smailas, ja nosti mut sen harteille.
Dallattiin pitin toria ja faija treffas sen frendejä ihan koko ajan. Mutsi sano
sille, että jos se haluu bamlata sen frendeille, niin me voidaan duunta jotain muuta, mutta
faija sano, ettei se halua meistä nyt eroon, mutta kun sillä vaan on niin paljon tuttuja
täällä, ettei se voi muuta kun stikata sanan sinne, toisen tänne. Mäkin sanoin mutsille,
että on kliffa treffata faijan frendejä.
Kysyin faijalta, et onks kaikki kommareita? Se sano, että kaikki duunarit periaatteessa
on kommareita, vaikka niillä punaista kirjaa ei olekkaan. Mikä on punainen
kirja, mä frokasin? Se on duunareiden liiton kirja, joka pitäisi olla kaikilla, ettei kapitalistit
kuse niitä linssiin. Mä haluan punasen kirjan, koska kukaan ei kyllä kuse mua linssiin.
Se on varma.
Kun venattiin dösää, niin skagasin mennä sen boltsin kanssa sinne. Kun
kasikymppinen tuli pyskälle, niin laskin boltsin irti. Sanoin faijalle sen päässeen vahingossa.
Se oli snadisti äkänen ja sano, että nekin fyrkat ois voitu käyttää muualle. Sanoin
olevani sori, ja parempi niin ku et koko dösän jengi olis jauhelihana.