6.5.1967
Aamulla olisin halunnut heti ampaista pitskulle ja rantsuun, mutta mutsi kerto
meidän lähtevän laruun. En mä halua mihinkään laruun vaan rantsuun flottaa duunaamaan
ja sit skönelle. Mutsi virnisti ja sano etten nyt unta näkisi. Toi oli aika kornia. Faija oli
yhtä pihalla, mut ei sanonut mitään. Olis se voinu edes vähän jelppiä.
Mutsin faija, eli mun pappa on jätkässä kraanakuskina. Sen nimi on Karl
Gunnar, mutta duunissa sitä sanotaan Kalleksi. Kaikki tykkää siitä ja faijakin, mutta mummua
faija studaa. Ei mummu mikään dorga hirviö ole, mutta sekään ei snaijaa kommareita.
Faija yritti selittää mutsille, että sillä on jotain tärkeetä just tänään, mutta kun mutsi on jotain
päättänyt, niin sen pollaa ei iisillä rundata, joten kaikki jeeppiin.
Mummu kysy, että mistäs moinen yllätysvierailu ja mä heitin, että kun mutsi ei
päässyt flottaa duunaamaan, niin se keksi tulla tänne. Kaikki katso mutsia ja se vaan
smailas pirullisesti. Kaikki arvas mutsin juonen ja se siitä sitten.
Pappa sano mulle, että olisiko se ollut niin karmeeta päästä mutsi messiin
duunaamaan. Tsiigasin pappaa hitaasti ja se hiffas. ”Jag veta”, se sano. Mummu ja pappa
on suomenruotsalaisia, niin ku mutsikin. Luulin joskus että se on sama kun susikoira tai
karhukoira, joissa on kaks elukkaa samassa, mut se meinaa, et bamlaa kahta kieltä.
Mutsi duunas kerran kieltä safkaks, ja frokasin siltä, et mitä kieltä se on?
Mutsi sano: lehmän kieltä. Mutta onks se ruotsin- vai suomen kieltä? Se sano ettei tiedä ja
ettei lehmillä ole kieltä. Mut justhan se sano, et se on lehmän kieltä ja nyt se sanoo ettei
niillä ole sitä. Frogasin siltä, et onks se ihan kartalla? Oli se, mut mä en. Nyt mä tsennaan,
et lehmillä ei ole svedujen tai finskien kieltä, niillä on vaan lehmänkieltä. Voikohan sitä oppia?
Mä pääsin papan ja faijan kanssa tsöraan liikennestadiin polkkareilla ku
muidut jäi bamlaa niiden omia jutskia. Tai yksin mä tsörasin, koska bilikat on skideille duunattu,
eikä äijät mahdu niihin. Ei ainakaan pappa, joka on tosi buli kundi. Pappa bamlaa et
sillä pitää olla buli pötsi, jotta se pysyis kraanan stularilla. Joo joo, snaijaan et se flöittaa,
mut ei se haittaa. Se vaan diggaa safkasta.
Vaikka mulla on maailman paras fatsi, niin joskus funtsin, et diggaan papasta
enemmän. Mä oon kaikki kesät mummun ja papan kanssa landella, Inkoon degerö:ssä.
Heti ku niillä alkaa kesis, niin ne roudaa laiffinsa landelle ja mä lähden messiin. Niillä on
sininen kupla, joka stondaa kaikki talvet landen tallissa. Pappa ei koskaan tsöraa talvisin.
Miksköhän? Ehkä se skagaa? Mut ku lumet sulaa veks, niin se hyppää dösään ja käy
tsökaamassa sen stadiin. Sit se kyllä skujaa joka mestaan. Faija sanoo, et se purkaa
störaamattoman talven kilsat keväällä ja kesällä.
Safkattiin larussa färssiä ja jädeä ja sit tsörattiin takas himaan, ku mutsi sano
että pitäähän Paven päästä flotan kimppuun. Hyvä ku tajus.
Menin heti Repeä hakemaan ku päästiin himapitskulle, mutta se ei ollut himassa.
Arvasin hiffaavani sen Jyvän rantsussa ja arvasin oikein.
Jätkät oli väsännyt siihen jo maston, joka oli ihan vika mestassa. Keskellä.
Sanoin niille sen ja kundit käski tukkii nokan. Oho! Mistäs nyt tuulee, funtsin? Jätkät oli
näreissään kun en aamusta tullu mestoille. Sanoin että oli pakko mennä. No, kundit tsennaa
mutsin, joten duunattiin masto flotan etuosaan.
Köliä ei voitu duunata ja Jyvä hiffas et voidaan duunata muutaman tseban
varaan snadi tasuri, eli vakauttaja. Mutsin lakana hilattiin ylös ja solmittiin mastoon ja
vaakarimaan. Snadi blosis puhals sköneltä ja tarttu purjeeseen. Puskettiin flotta skönelle ja
me sen messiin. Jyvä tarttu purjeen nartsaan ja pian oltiin ulapalla. Vasta nyt hiffattiin, et
meillä ei ollut peräsintä. Flotta erkani rantsusta eikä Jyvä tajunnu päästää nartsasta irti.
Funtsittiin, et mitäs nyt, kunnes Repe hiffas et purje täytyy laskea. Nyt vauhti hiljeni, mut
silti oltiin lirissä. Oli pakko päästä rantsuun, eikä muuta keksitty ku handut. Flotan reunalle
ja handut jonkkaan. Vesi oli jääkylmää. Handut jääty nopeesti ja piti vaihtaa puolta koko
ajan. Koska blosis puski kohti sompaa ja handut huopas rantsuun päin, niin pysyttiin
paikoillaan. Funtsittiin, et mennään blosiksen mukana johonkin rantsuun ja tsiikataan
jostain laudat meloiks. Mut sit Santun faija tuli fisusta ja hiffas meidän merihädän. Se hinas
flotan Jyvän rantsuun ja päästiin pälkähästä.
Rantsussa päätettiin duunata siihen peräsin ja melat otetaan messiin seuraavalla
kerralla. Ainakin flotta tuli testattua ja hyväks havaittua. Kolme jätkää mahtuu siihen
hyvin ja vaikka neljäkin.
Himassa mutsi frokas flotan kondiksesta ja saatiinko siihen masto. Mutsi
sano, et skönelle ei sit ole mitään asiaa, ennen ku flotassa on pelastusrenkaita messissä.
Tirrosen Jukka on luvannut hommata niitä troolareista, joissa se on duunissa. Tirrosen lupaukset
on yleensä ku kärpäsen pierut, äänen kuulee mut döfis jää ineen, mut nyt se on
luvannut mutsille, joten sen on pakko.
Hannu Seppä
Julkaistu:
