Maaliskuu on pian mitätöity, mutta tulee uusia maaliskuita, ja ikuinen kiertokulku sen kuin jatkuu. Talvi heräsi taas henkiin pienen keväisen röyhtäisyn jäljiltä, ja pakkasta riittää taas pitämään teitä koristavat teräsjäät hengissä. Mutta tällaista se kevätaika on. Vähän niinkuin antaisi lapselle tikkarin, ja hetken päästä se revitäänkin hänen käsistään ja todetaan ettet saakaan tikkaria, heh heh.
Tsilari kävi lähikaupasta lounastauolla hakemassa evästä. Sylissä kirsikkatomaattia, lihapullia ja kermaperunoita Tsilari oli matkalla huoneeseensa herkuttelemaan, kun käytävällä vastaan asteli mummo. Pysäytystaktiikka oli laittaa rollaattori poikittain kulkuväylän eteen ja näin hidastaa Tsilarin kulkua merkittävästi.
Mummo valitti kun telkkarissa näkyy vain raitoja, että ollaanko sotkettu jotenkin talon sähköjä? Sitten mummo pyysi Tsilaria HETI tulemaan kotiinsa katsomaan sitä telkkaria. Viis vaikka sylissä ruokaa ja lounastauko jo raksuttaa. Tsilari lupasi tulla myöhemmin katsomaan, ja että nyt oli lounastauko. Mummo siihen että juu, hänelläkin on nyt lounastauko. Tulet sitten kun ehdit.
Toinen kerta, kun Tsilari oli menossa lähikaupasta hakemaan jotain syötäväksi kelpaavaa, hänet pysäytti ruokalassa toinen mummo. Mummo huusi pöydästään, kuinka kotonaan on muutamia kohtia joissa puhelin ei toimi. Hän epäili että Putin on matkapuhelinhäirinnän takana, ja kehotti Tsilariakin olemaan tarkkana. Tsilari lupasi olla tarkkana.
Teksti : William