On haadia olla kehitysvammainen,
ikuisesti suuliksessa suu messingillä,
toisenvaraisena toisten tsiigattavana,
ulkomaailman jeesattuna treffaama.
On himmeetä olla kehitysvammainen,
kun ei osaa lukea, ynnätä, skrivata,
kun voi urvahtelemalla ilmaista itseään,
kun ei osaa pyyhkiä itse persettään.
On snygii olla kehitysvammainen,
kun ei pysty puolustamaan itseään,
kun ei tsennaa laillisia oikeuksiaan,
kun ei klaaraa itsenäisesti arkeaan.
Himassa on päheetä bräijätä sporalla, skulata
musaa, safkata, tsiigata telsua ja goisata.
Ei tartte skagaa outoja tyyppejä ja tilanteita.
Mutsi ja faija vie bileisiin, fisuun, reissaamaan.
Toimintakeskuksessa voi duunailla,
hengailla jengissä ja silputa paprua.
Jeesari vie rumpuihin, tsimmaamaan
ja Stadiin kimpassa palloilemaan.
On iisiä olla kehitysvammainen,
kun ei snaijaa koronasta pätkääkään,
kun skagaa helvetisti joukkorokotusta,
kun koronariskiryhmä rajoittaa elämää.
Olisi makeenpaa olla kehitysvammainen,
jos otettaisiin messiin yhteiskuntaan
sen yhdenvertaisena hemmona,
jos ei kohdeltaisi kummajaisena.
Vaihtaisitko sinä kehitysvammaisen kanssa roolia?
Teksti ja kuvat : Matti Laitinen
kehitysvammaisen kundin faija ja omaishoitaja
1.6.2021
Jos kerran kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan, miksi kaikki ihmiset maailmassa eivät elä ja kuole vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan? Useampi sotatoimintaan osallistunut presidentti on saanut Nobelin rauhan palkinnon. On merkillistä, että ainoallekaan rauhaa rakastavalle, kehitysvammaiselle ihmiselle ei ole myönnetty koskaan Nobelin rauhanpalkintoa. Johtuuko se siitä, että kehitysvammaiset ihmiset eivät ole osallistuneet aktiivisesti väkivaltaisuuksiin, asevarusteluun, kansanmurhiin, vallan väärinkäyttöön ja talousrikoksiin. Heitä ei taida mahtua edes huumekeisarien ja maailman rikkaimpien ihmisten vähäiseen joukkoon.
