On ihan kliffa joskus vaipuu tällaseen keskivaikeeseen melankoliaan ku tää hellekki jengii hellii ja alkaa funtsiin entisii Hietsun aikoja.
Jo heti sunnuntaiaamusta dallattiin sinne vetään suulista ja treffaan kafruja. Lauantaithan joutu siihen aikaan kituun duunissa yleensä kahteen, ainaski meillä Usarissa. Ja sit ennen ku ois ehtiny Hietsuun, oliski jengi sieltä häippäämässä jo veke.
Nyt ku funtsin, niin Hietsu oli silloin ku toi Ranskan Rivieera. Jengi tsittas filteillä ja divas jaffaa ja sittistä tai punasta vadelmalimsaa ja sit ku sen limsan meggessä skruudas vaikka mutsin baakkaamii korvapuisteja, killuu siellä flindassa aina pullan murujaki. Mutsit oli duunannu jo himassa smörgarit ja niitä sit skloddit syöksy äkkii hotkaseen, ku ne ihan hinkuna vaan venaas päästä takas tsimmaan tai byggaan hiekkalinnoja vesirajaan muiden skidien messissä.
Mutsi ja faijat divas usein Saludoo. Staijashan Hietsussa joku tsufemestaki, mut yleensä perheillä oli omat eväät messissä. Mun mutsin tsufe oli puolen litran brenkkuflindassa, joka oli kääritty sanomalehteen ja sitte tungettu villasukan sisään. Ei muksujen mutsit silloin tainnu liikoja siunailla, vaikkaki oli jengin ihan iisii hiffaa, et Rajasaaren puhdistuslaitoksen snadi kapasiteetti joutu lykkään useinki liiat skeidat lilluun sköneen ihan luomuna tsimmaajien ratoks.
Sit oli tietty snadisti myöhemmin meidän kundien kliffa väijyy friiduja Hietsussa. Hokas kylläki ku gimmat braisas vetää jurkkaa, et me kundit oltaiski niille vaan ihan niinku ilmaa ja fitti riesa, ku me treenattiin jotain dorgia skotausjuitsuja. Vaikka tällai, et paljo kloku on tai, et oot sä ollu joskus Hämiksellä joraamassa tai ethän vaan oo sattunu kituun Lapparin kansista?
Sit Hietsun vaket aina jotain tunnin välein huikkas ämyriin, et alkkareilla suuliksenotto ja tsimmaaminen oli kielletty, ei saanu skulaa tsettii, ei skulaa boltsii hiekalla, ei duunaa radioon liikaa volymii, ei dokaa brenkkuu. Mut voi jee, et oli elo silloin kuiteski helkkarin auvoo ja huoletonta. Eiks jehna.
Pari päivää sitte Hietsu oli tällanen helteellä. Snadisti aneeminen ku perheet joteski puuttuu. Nyt jengi kans pystyy tsöraa bilikalla niitten landemestoille tai jangsterit suosii mielumminki Stadin puistoja. Silloin 60-70-luvuilla lykkäs virkavalta blidigat jos veti puden nurmikoilla mollikkaa.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma