Oltiin broidin kanss hakemass pläägiä suutarist, sill oli verstas puubyggan alakerrass tokan linjan ja Porttiksen kulmass. Ku tultiin veks verstaast ni stondattiin tsiigaa ku taivalla pörräs muutama flygari maalle päin. Niit ei yleensä juur sillon paljo nähty.
Sitt alko äkkii jytisee ja samall sireenit rupes ulvoo. Jumankekka, toi o pommitust. Ja me alettii luudaa ylös Porttist, Karhupuistoss oli sirpalesuoja ja sinne painuttii. Se oli sellanen avokaivanto, jotai vajaa pari metrii syvä ja aika täys jengii jo. Oli marraskuun vika päivä.
Sitt ku sireenit ulvo vaaraohi ni me jatkettii luudaust himaan. Kundit pitskull sano ett Kivengartsall flekkaa, broidi vei pläägät himaa ja mä lähdin kundien kanss luuddaa tsigaa eldist. Sillo kulmilll oli paljo puubyggoi, Porvoongartsan, Flemarin ja Kivengartsan välill melkee koko kortteli oli puubyggoi, vaan Sturarin puoleine sivuss oli pari stenubyggaa. Niistäki puubyggoist moni flekkas myöhemmi.
Jouduttii luuda viel Sturarin yli ja siin oli melkee heti brankkarit jo strittaamass vodaa flekkiksee. Se oli pikkukundeill harvinaist gutaa tsigaa ku flekkiksii ei nii siell ollu nähty. Kyll niit sitt myöhemmi riittiki.
Teksti: Antti Hanelius