Oli nasta ponkasta bunkasta sundisaamuna ku minnas, et mude oli kaveerannu, et se kykeniski stikkaan meitsille leffafyrkat nonariin. Astra, Tunturigartsalla oli meitsin vakkari leffamesta. Sit kans välillä Ritz, ton Hesperian puden vieressä.
Mun mutsin systeri staijas libarikassassa Kit-Katissa, Bensowin haussissa. Joskus tää mun täti puffas vaparit mutsille, et päästiin sillai koko fämili ilmatteeks ineen.
Nonari oli jänskä juitsu. Ne oli timman leffoja. Oli Aku Ankkaa, Maantiekiitäjää, Hessuu, Mikki-Hiirii. Sit jotain fiudeskaboja. Joutu aina jänään, jos treenas vaik tsiigaa, pari kolmeki rundii tätä nonarii, et vaksit ei hiffais sitä. Sikski juonesti, sinksattiinki vähän välii tsittausmestaa, ku vaksit ei sitä hokannu.
Oisko sit tää skäfä jännitys, ollukki se kliffa lisä tässä nonarijuitsussa
Teksti: Jaakko Koroma
