Tauskin 40-vuotisen uran juhla Rymy Eetussa ei olisi uutinen, ellei lauteille olisi hypännyt skarppi ja hyvävoimainen tähti.
Sympaattinen poseeraus ex-vaimojen keskellä todisti sen, että entisyyden kanssa on tehty tilit selväksi.
Tauski on mielestäni yksi parhaista suomalaisista iskelmän tekijöistä ja esittäjistä. Mikään tunneköyhä älykääpiö ei pysty luomaan sellaisia tekstejä.
En häpeile aikaa, jolloin sanoessani tätä, äänessä oli säälin vivahde. Nyt säälin niitä, jotka joutuvat kilpailemaan Tauskin kanssa yleisöstä.
Tauski oli yksi niistä artisteista, jotka seisoivat rinnallamme levybisneksen suurimman Tsunamin rantautuessa Suomeen.
Musiikki Fazer oli sen jäljiltä joukko haavoitettuja artisteja, jotka turhaan etsivät suojasatamaa.
Suomesta tuli tekijänoikeussotatanner, jossa taide ja sen tekijät olivat ihmiskilpinä. Musiikin tulovirtoja ohjattiin ulkomaille nerokkaasti lain säätäjiä trollaamalla.
Se itsenäisyys, jonka isämme sotivat katosi isolta osin. Mihin jäivät kulttuurimme ja taloutemme puolustusvoimat?
Yksi jos toinenkin siirtyi sotimaan omia vastaan pyrkiessään selviytymään. Suomipoika meni hakemaan leipää, johon oli leivottu kivi.
Ikinä ei tekijöiden tulot ole jääneet näin kapeaksi kuin nyt, kun niitä on ”puolustettu” sadoin sodin.
Suomineito hakattiin ja nöyryytettiin perinpohjin, eikä kukaan kirjoita naisenhakkaajista, jotka tästä ovat vastuussa.
Suomeen on ennenkin hyökätty, mutta se torjuttiin yhtenäisellä kansalla.
Hyökkääjän kanssa syntyi erittäin menestyksekäs bilateraalinen kaupankäynti, eikä niin, että tänne jää työ ja rahat menevät Kankkulaa syvempään kaivoon.
Kovien arvojen edessä ensimmäisen iskun ottavat herkät taiteilijasielut.
Syntyy erilaista kansanhuvia, kun jollakin menee heikommin kuin minulla. Näin ihmisen selviämismekanismit toimivat.
Entä nyt, kun enemmistöllä tuntuu olevan tulevaisuus hukassa?
Tehdään niin kuin Tauski, otetaan härkää sarvista, kiitetään hyvästä vastustajasta ja haastetaan suuruus paremmuudella.
Erkki Puumalainen
