Mutsi aina uteli, ku meitsi tuli skolesta himaan, et mitä oli safkaks. No se valisti, et se treenas saada idistä, et mitä se ite duunais himassa skruudattavaks. Funtsin vieläki, et miten vetissä, sillä kapitaalilla se pysty viishenkisen fämilin päivittäin ptää safkassa. Sikski, ku faijan into ton duunin suhteen, starttas vaan silloin ku se hädissään, treenas spiidillä hommaa mutsille duunii. Se ite vaan venas himassa, et duuni tsögais sitä. Kesällä se venas talvee, et ois snögehommii. Talvella, et löytyis kesällä gartsaduunii.
Mutsi oli gurmeekokki, ainaski meitsin mielestä. Sen duunaamaa safkaa oli silakkaloota, karjalanpaisti, makaroonilodju, läskisoosi, vasikan kotletit, lihapullat, porsaankyljykset, färssi, Lindströmin pihvit, kaalipata, siskonmakkara soppa, kaalikääryleet. Sit faija vaati aina jälkkärii. Mannapuuroo ja siihen puolukkakiisselii, pappilan hätävaraa, vanilijakiisselii siihen omppumarmelaadii, lettuja tai pannukakkuu.
Vihannekset oli punajuurii, etikkamölkkisliemessä tsimmaavii salaatin lehtii ja suolakurkkuu. Sit mutsi baakkas bullaa joka vekka. Lendii, snadeja pullia, bostonkakkuu ja korvapuusteja. Nasta pullan döfis himassa. Vieläki kaihoon galsa mölkkisglasari ja lämmin pulla, voi itku ku namii.
Sit ku mutsi meni Arkaadiangartsan ja Fredan kulman Elannon lihahandeliin duuniin, se roudas himaan tsieguran pätkii. Niitä ku ei voitu blisaa jengille. Oli lauantai-, sipuli-, Kyrön-, kinkkumakkaran jämää. Sit gutaa hevosen suolalihaa. Siitä meitsille födas buli rakkauselo tän tsieguran kera.
Niin ku jo kaveerasin, niin tota fyrkkaa ei bulimmin muden kukkarossa pystyny hiffaan. Minnaan, ku meitsin himaan aikanaan duunattiin feikki korkkimatto, niin nää duunaajat putsas huonosti tän lattian, ennen ku ne duunas tän maton. Ja ku vuodet flygas, niin mude hokas, et vähitellen maton alta kohos kolikon muotonen juitsu. Sit kerran, ku muden fyrkat taas oli ihan finaalissa, se jollain skeglulla lyftas sitä feikki mattoo ja onki sen kolikon. Ja tää fyrkka sit jelppi, et mutsi pysty slumppaan handelista, puol litraa mölkkist
Teksti Jaakko Koroma
