Mun neljäs botski

Huhtikuussa aloin skrivaa stoorii mun botskiharrastuksest.
Viime viikolla 2.5. oli vuorossa kolmas. Bamlasin ”Sill i Dill” nimisest Fjord 21 Weekenderist, joka uppos  meidän himalaituriss Kuliksess.Sen kesiksen redut meinas sluutaa siihe.
Vakuutusyhtiö stikkas fyrkat handuu ja vei botskin.
Snadisti rupes risoo ku just meinas päästä merten mersun ja skönen makuun.
Mistä sitä tähän hätään nyyan botskin hittaa?

”Buli hätä,  jeesi lähellä” bamlaa fixu jengi.
Ylläri ylläri! Nyya botski löyty Turust. Snadisti skujattu Fjord 24 Weekender.
Volvo Penta AQAD 165 hp dieselkone.
About 1.2 metrii bulimpi ku edellinen 21 jalkane.

Mieletön tsägä, hela family pomppi  tasajalkaa ja stikkas volttei. Kesis pelastettu!

Botski kastettii – tottakai – ja sai nimekseen Tur i Otur,
svedunimi kuten edellinen Sill i Dill. Nyya nimi merkkas ”onni onnettomuudes” tietty siks ku me hitattii se iha tsägällä.

Tällä botskilla me skiglattii jo pidempii redui jopa Ahvenanmaalle Föglön saareen appivanhempii treffaa.
Tää oli myös eka botski jonka perässä liehu botskikertsin lippu.
Kuliksen sillan kupeeseen oli perustettu Vallilan Venekerho snadeille botskeille. Nimi ei houkutellu jäsenii. Ku kertsin nimeksi muutettii Helsingin Meriveneilijät nii joha rupes jengii kiinnostaa.
Meidänkin Fjord sai sieltä botskimestan.
Me funtsittii ett turvallisempi bulimmassa laiturissa.
Kuliksess toimi myös toinen botskikertsi Brändö Seglare. Sinne tartti kaks suosittelijaa ja svedukieli pakollinen.

Wihurin omistaja Antti Aarnio pyrki jäseneks.

Ei päässy ku ei haldannu sveduu.

Anttii otti päähän ja liitty naapurissa Pyysaaressa sijaitsevaan Työväen Pursiseuraan. Vähän näytti hulppeelta ku miljoonaluokan Swan purtsarissa liehu TPS:n lippu.

Botski Tur i Otur osoittautu käytännölliseks: siin löyty goisimestat, tsöge ja vessa. Kipparilla redi karttapöytä. Skruudimesta takaosassa. Sufletilla katettii koko botskin avotila ja tilaa saatii reilusti. Ei haitannu jos stikkas vodaa.
Fjord 24 Weekenderi täytti kaikki meidän familyn skiglailun unelmat. Matkanopeus 20 solmuu riitti hyvin viikonloppuredulle Hankoon. Volvo Penta haukkas löpöö nuukasti.
Elämä oli laiffii ja ”kaikki paitsi skiglaus on turhaa” bamlattii.jatkuu…

Teksti ja kuvat: Lasse Liemola
Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *