Mun mutsilla oli pari systerii ja yks broidi. Systerit meni avioon ja budjas stadissa ja niiden broidi Mansessa. Tää vanhempi systeri asu Kalevankartsalla ja toi nuorempi Lönskällä. Ku ne oli ihan skidejä, niiden mutsi delas rintatautiin. Ja ku niiden faija oli puuseppä ja ainaski snadisti brenkkuun menevä, niin oli ton hyyryn bungaamisen kera joskus trabelsii, nii et ne joutu flyttaa ihan nonarina. Joskus, ku joku kysy, et missä te nyt budjaatte, niin mutsin pikkusysteri tokas, etten mä enää minnaa.
Mutsi ku oli duunissa Bulevardilla ja ku se himamatkalla tuli Fredaa siihen Kalevankartsan hörnille, niin sen systeri pani jonkun liinan killuun niitten fönarista, et mutsi hiffais tulla sitä treffaan. Tällä vanhemmalla systerillä oli pari friidu ja yks mun pikkubroidin ikänen kundi. Ja sit kerran, ku nää sen hösen skloddit braisas niiden pitskulla, niin tää niitten pikkukundi putos bykkatelineeltä ja delas.
Mä muistan, ku mä tulin himaan, niin mä hiffasin, et mutsi spiidas niin, et ku se samalla veivas taikinaa, niin sen kyynelet valu siihen taikinaan, ku se lysnas tästä draamasta.
Siihen aikaan staijattiin paljo kylässä. Ja melkein joka sunnuntai meki, dallattiin jomman kumman mutsin systerin himaan. Sit vanhemmat tsittas keittiössä ja pamlas niitten juitsuja ja me skloddit sit niitten olkkarissa, omii.
Kerran, ku me oltiin taas täällä Kalevankartsalla ja tsörasin ypö hissillä, niin mä jäin yhtä kertsii liian aikasin hissistä veke. No mä skulasin sit dörtsiklokuu ja dörtsin avaski ihan outo tantta. Mä snadisti häkellyin. Sit mä kokosin itteni ja kysyin, et ei teillä ois londaa noit pyykkipoikii. No, tää täti vähän tsiigas mua ja kysy, et kelle. Sit se lähti mun meggeen yhtä kertsii ylös. No snadisti nolo keissi, mut sit vaan kaikki skriinas.
Muden nuoremman systerin mies Lönkalla usein kuittaili mun faijalle, faijan brenkkustailista. Mä olin välillä, kyl aika sori, faijan puolesta. No, tän vanhemman systerin miehellä oli IFK:n futispaita. Sehän oli punanen ja siinä stondas valkonen tsäärna rinnassa. Se oli fiksu jäbä. Kuunteli aina niitten Telefunkkenista oopperaa ja jotain ihme sinffonioita. Ja se oli ihan joviaali hemmo.
Ku taas kerran staijattiin tän mutsin vanhemman systerin himassa, niin minnaan, et ku nää aikuiset tsittas sufee kittaamassa, lykkäsin mun viikon vanhan purkan, niitten sokruskooliin, et mä tällai saisin siihen purkkaan ees snadisti nyyaa makuu, niin tää joviaali kundi oli ainoo ku skriinas. Mutsi ja muut ei.
Teksti: Jaakko Koroma