Mun eka ja toka botski byggattii limisaumaisina Porvoon Kråkön veistämöillä.
Suomalaist laatuduunii.
Näiden botskien stoorit voit pluggaa edellisist Slämyist.
Kolmas botski lyftas meitsin iha nyyalle levelille. Lujitemuovi – kuttaperkka – lasikuitu
– mitä kaikkee nimityksiii jengi keksi näille uutuusmatskusta byggatuille botskeille.
Ajat ja tekniikka muuttuu, stannaa messissä tai putoot luuserina.
Fjord botskeista bamlattii merten mersuina.
Mä diggasin niit jokakeväisillä botskimessuilla. Kävin kuolaamass ja taputtelemass kylkii.
Jospa meitsi joskus sais tehdä botskiredui Fjordilla.
Sit tärppäs: Bensowin botskihandelist hittasin Fjord 21 weekenderin.
Waude siinä se venas meitsii!!!
Handelit tehtii ja nyya
botski ankkuroitii meidän omaan bryggaan Kuliksessa, jossa budjattii Väiski Aaltosen himahausissa vuokralla.
Haussi stondas bärtsillä Gammelinlahden länsirannalla. Upeet auringonlaskut tsiigattii bastun lauteilta, josta buli fönari aukes suoraa lahdelle.
Sikanastaa ku voi dallaa suoraa himasta alas botskii ja lähtee skönelle.
Ihan sairaan lyksystä!
Tietty botski kastettii: se sai nimekseen
SILL I DILL, joka keksittii ku Kauppakorkeen aikana sjungattii kimpassa svedubiisii Adam o Eva äpplet klöv.
Sill i Dill skiglas yhden kesän ku myrsky yllätti meidät ennenku botski saatii vietyy telakalle. Kunnon hiivari blosas meidän Kuliksen bryggaan myrskylukemii. Voogut ylitti botskin perän ja Sill i Dill painu osaks botneen. Keula jäi pinnalle köysien avulla.
Stadin brankkari saatii jeesii ja botski pinnalle.
Merivesi kasteli Volvo Penta moottorin.
Ilmatieteen laitokselt voitii tsekkaa myrskylukemat, Pohjola korvas vahingon ja bungas fyrkat. Vakuutusyhtiö blisas botskin ja nyya omistaja duunas sen kondiksee.
Sill i Dill botskin stoori slyytas sen kesän botskiredut ja family jäi rannalle ruikuttaa…ainaki niin me funtsittii.
Elettii seiskytluvun puolivälii.
Stoori jatkuu…
Lasse