Muistaneeko kukaan, tuskin, aloitin joku vuosi sitten maalausta, jonka työnimenä oli ”Faijan handu suojaa sua aina/ Isän käsi suojaa sua aina” Se kertoo mummostani Miinasta, ukistani Juhosta ja heidän esikoispojastaan Viljamista, enostani. He lähtivät Harlun, Heinäjoen kylästä liki Sortavalan kaupunkia maailmalle. Miinan kotitalo Kokkojen perintömailla sijaitsi lähellä Laatokan Kirjavalahden rantaa. Juho oli laturi ja kivimies ammatiltaan. Toissa vuosisadan alussa Helsingissä oli runsaasti töitä kivimiehelle, kuten Kallion kirkko ja rautatieasema. Kuvan tapahtuma-aikaan perhe asui Kalliossa, kirkkorakennuksen lähikadulla hellahuoneessa.Tässä on rakennuksella menossa ruokatunti. Miina on Hakaniemen torilla käynyt ostoksilla ja tullut Viljamin kanssa isää katsomaan.
Olin saanut maalauksen siunattuun alkuun, kun halvaus viitisen vuotta sitten pysäytti elämäni.
Nyt harjasin kankaasta pölyt pois ja yritän jatkaa. Voisin lähettää tilannekuvia työn edetessä, jos jaksan vielä sutia ja mikäli jotain kiinnostaa. Aihe on minulle läheinen, tulimme yhdessä viimeisellä evakkojunalla, joka lähti 11.06.1944 Laatokan-karjalasta. Siksi haluaisin kertoa perheestä lisää. Ukki ehti kuolla juuri ennen sotaa. Muu suurperhe asettui Helsinkiin, Paloheinään rintamamiesalueelle. johon moni juurtuikin.
Teksti: Tapio Piironen