Hertsikan edustan Mölylän bärtsinniemen kesäsiirtolasta on jääny vaan nimi Mölylä, jonka alkuperä on jo unohtunu.
Mölylä oli eka duunarien kesäsiirtoloist Gammelinlahdella.
Mölylän niittyä 1920-luvun puolivälissä lehmineen ja palloleikkeineen.
Foto Työväen arkisto
Sörkän duunarijengin rutsarit hiffas Mölylän v 1901 ”Me tsögattii luonnon helmasta passelii mestaa ett voitais fiirata snadit vapaat hetket. Joka mestassa ku liikuttii näky aina sakkotaulut…kapitalisimin Molokki oli snutannu kaikki mestat.”
Vihdoin elokuun hämärässä yössä hitattii Mölylän matalalle mutarantsulle – sitä ennen botski stannas botnesta kii mutaan. Mesta saatii ilmaseks käyttöön Viikin latokartanolta vuos kerrallaan kirjallisella diilillä.
Uimarityttöjä Mölylässä 1910-luvulla.
Foto Työväen arkisto
Mölylästä tuli sikamakee mesta. Eka ”työläisten järjestön hallussa oleva niemi” skrivas Työmies-lehti. Nimi födas jengin äänestyksellä. Duunariyhdistyksis födas vuossadan alussa ns mölyköörejä. Nää köörit sjungas matalaa ja korkeeta kulttuurii. Työmies-lehti skrivas 1912 ”… vietetään nykyisin tässä niemellä reippaampaa ja perinpohjaisempaa saarielämää kuin ehkä missään muualla.
Mölylän seurassa kastetaan jokainen nuorimies perinpohjaisella mutasodalla meressä…”
Mölylässä 1919-luvulla Elise Hendrikson ja Elin Fagerholm, tuleva kansanedustaja.
Foto Työväen arkisto
Mölylään synty pahvimökkikylä 1920-luvulla. Mökit koottiin keväällä ja kasattii talveks. ”Jos Herttikasta päin dallas ni näki vaan dallaavia ja snobbaavia lehmiä eikä kukaan voinu arvata et siäl rantsussa oikeen budjattiin. Jos jotkut ymmärs tulla ruddarilla Gammelin suunasta ni ne jaagattiin vege ennenkun pääs rantsuunkaan koska kaikki tsennas kaikki.
Illemmalla mentiin aina Lammassaareen joraan niillä ruddareilla kun oli. Ja tavallisesti aina viimeiset tsökattiin Lammiksesta vege. Mutt kerran meitä vikoja ei tultukaan tsökaan. Me enste ventattiin ja sitte huudettiin Mölikseen päin porukalla niin et Lammiksen vaget tuli jaagaan meidät vege. Ei auttanu muu ku lähtee kahlaa. Kledjuista ja tsengoista vaan nyytti ja sitä hollattiin pään päällä. Vodaa oli melkes koko matkan kaulaan asti. Joku joka oli kahlannu ennenkin tiäs reitin.” Näin minnailee Mölylän kesiä Kapasen Topi.
Mölylän kesäelämä vaikeutu kireällä 1930-luvulla. Mölyläisten tomintaan sekottu demarien ja kommarien välinen flaidis. Mölylä hävis ku alue liitettii Stadiin ja vuokrasopimusta ei uusittu vuonna 1952.
( Lähde: Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Nokea ja pilvenhattaroita,
helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa.)