Meitsinki herttaan on startannu toi säikky hiipiin. Tää mun himalandian jengi kuulemma feidaa vähitellen sukupuuttoon. Ei dallaa enää Eloveena typyt massu pystyssä Stadilla niinku joskus ennen. Jääks tääki duuni tulevaisuudessa ton Afrikanjelpin varaan.
Meitsi kyl on jo joutunu tänki juitsun funtsiin. Sen, et miks tää Ison Kirjan yllytys, et menkää ja täyttäkää maa ei enää ainaskaan täällä Pohjan raukoilla rajoilla skulaa.
Ei tuu telkusta yhtäkään sarjaproggista mihkä ei ois vängällä ympätty joku Danten helvettii fitimpi neidon synnytyssessio. Nuori giltsi kirkuu feissi ku Edvard Munckin teoksessa ”Huuto”, ku toi födaus kipuna kiivaana, vaan jatkuu ja jatkuu. Eiks jumankeka enää kukaan koskaan tai ikuna pysty näissä proggiksissa synnyttää vieno Monaliisan smaili huulilla.
Tää foto 40-luvulta. Ei snadii pilttii vielä, nää elonmyrskyt pahemmin keikuttanu.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma
