Meitsin siippa on ollu aina fitin skarppi laskujen suhteen. Sen stailiin kuuluu aina tsekkaa joka kauppakuitti heti kassalta päästyään. Oli yks hailee vaikka se hiffais vaan parinkymmenen sentin tai parin euron mokan ja olkoonpa kassajono miten pitkä tahansa, tää Ågelin Friidu kohteliaasti mutta tiukasti vääntäytyy jonon ohi vaatimaan fiksausta siihen laskuun.
Muistan kerrankin kun olin tälle mun Eevalle selittänyt, et tässä meidän nyyassa Opelissa on buli styrkka moottori, kakslitranen. Kun site tän Opelin ekan huollon jälkeen roudasin sen huoltokuitin himaan tsekattavaks, niin eikös tää tiukka friidu todella riemastunu.
”Hei dorga, sua on taas kusetettu”, niinku mun rakkaalla kumppanilla on yleensäki aina päivittäin kliffa staili huudahtaa. ”Justhan sä kundi mulle bamlasit, et tässä sun fiudessa staijais niinku joku kahden litran kone, niin miten himskatissa sinne mottiin on huollossa saatu tungettuu neljä ja puol litraa öljyy”? Niinpä!
Yks upeimpia bilikoita mitä tiedän, oli tää mun Manta.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma
