Meitsin himassa Tölikässä budjattiin ahtaasti. Oli köökki ja olkkari. Elonalaa löyty ruhtinaalliset 37 neliöö. Keittiössä mutsi duunas safkat ja baakkas pullat. Siellä myös meidän himajengi, mude, faija, systeri, pikkubroidi ja meitsi, tsitattiin pyöreen pöydän ääressä ku skruudattiin, divattiin tsufet tai lysnattiin Markus-setää torstaisin ja maanantai-iltasin kuunnelmia.
Tää pöytä oli duunattu nojaan seinää vasten. Se oltiin väsätty kolmeklabbiseks, mut ku sen yks klabbi oli joskus ennen meitsin ajanlaskun alkuu brakannu, niin se ei ois muuten staijannu tasapainossa.
Minnaan vieläki, et tähän köökin kananpaska seinään oli födannu syvä hole, jota tää mööpeli vuosien mittaan sit hinkkas aina vaan syvemmäks. Sit vielä ku tää mun faijaki oli noita sitku-kundeja, ei se sitä klabbii konsa ehtiny fiksaa kondikseen. Tää sama rampa pöytäressukka sit staijaski himassa siihen asti, ku tää muden luukku jouduttiin tyhjentään mutsin flytattuu 90-luvun finaalissa Lassilan vaivaistaloon.
Olkkarissa yleensä vaan bunkattiin, mutsi ja faija ja pikkubroidi hetekassa, systeri pinna- ja meitsi pukkisängyssä. Treenasin tsögaa fotoo tästä pukkisängystä mut ei onnannu. Jengi varmalla kyl muistaaki tän bunkan idiksen. Funtsin vaan, et ois kyllä nykykondiksella meitsinki aika tuskaa treenaa lyftaa itteään, tätä aamusin jo snadisti kuolonkankeeta kroppaa tästä lullasta. Sit myöhemmin siellä olkkarissa tsiigattiin telkkariiki.
Yks nasta typy Irja meidän Tölikän Paskalössistä ku kommentoi tätä muisteloa mun frendifacessa, skrivas tällai: ”Pukki sängyssä minäki makasin landella.” Toi sananväli tai sen puuttuminen, skulaaki joskus aika kliffaa rooli.
Meidän hösen porttari staijas Meklun puolella. Nykyään sen portti on posessa. Sain skodattuu tän bibliaanisen foton kaltereiden välistä. Pikku-Kallen entisen fiudekorjaamon dörtsi siintää tän taivaallisen valoilmiön päässä. Tuli tätä telkkariiki aikoinaan ihan ihan intona himassa tuijotettuu.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma
