Meitsii kiehtoo, ihan hinkuna, lysnaa tota Ylenaikasta. Varsinki nää kaks friiduu, Tiina von Joku ja yks toinen. Nää gimmat omaa bulin talentin stikkaa läppää, asiasta ku asiasta.
Muutama kuukaus sitten, niitten agendalla staijas tää tsittaaminen. Jotkut yhteiskunnan tyyriisti koulutattamat, mut mierontietä dallaavat, köyhät tutkijaressuthan oli hiffannu, et tää sarka oiski vielä kyntämättä ja tällä juitsulla, oiski ihan iisii tsögaa tota apurahaa, niitten oman ekonomian tukemiseks.
Tää mitä skrivasin, döfaa kyl skäfästi vanhan, kärttysen jäbän vuodatuksella. Mut, jengi hei, ihan salettii, eiks toi jengin pelottelu, starttaakki tsöraa nykyään, ihan överiks. Meitsi ei kyllä hiffaa mitään helvetin logiikkaa ja redii touhuu, et yks tutkijajengi bamlaa jotain ja vuoden kuluttuu toka, ihan päinvastasta. Riippuu tietty siitä, mikä firma bungaa figelit.
No niin, sit tähän tsittaamiseen. Se kuulemma nirhaa meitsin. Tarttis ponkasta stondaan timman välein. Tää Ylen toimituski, funtsii, et ne vetää niitten palaverit stondisstaililla. Ihan klesaa touhuu. Onks tänki juitsun bygannu, jotkut ihmesporttaajat ja muitten eloon klyyvariinsa tunkevat, paskiaiset.
Funtsikaa nyt, jos joku hemmo duunaiski hevin kriminaalin. Ja se dumattais ISTUUN kymmenen vuoden kakkuu, eiks oo snadisti epäinhimillistä. Tai miten sit nää rekkakuskit, voisko ne seisoo ku ne tsöraa, vaik Hangosta Petsamoon. Sit tää pyörätuolijengi tai miten noi impotentit, mukamas kykenis stondaa. Eiks jehna.
Teksti: Jaakko Koroma