Tervehdys lukijalle !
Olin just sulkemas mun duunikonetta kun sain kännyyn tekstarin et onks multa tulos viikon blogikirjotust uuteen lehteen. Tunti ois niinku aikaa miettii et mitä skrivaisin, siis jotain järkevää ku pää ihan sumus duunipäivän jäljilt. Koko päivä meni siihen ku kuuntelin yhen säveltäjän lähettämää uutta melodiaa. Mä en saanu silt nuottei niin on tosi tarkkaa ku joutuu ihan vaan korvakuulota kirjottaa tekstii. Useimmiten saan nuotit ja sillo sanotuksen teko on paljo helpompaa. Kuten varmaa muistatte, ni mä skrivaan sitte tällasta puheslangii, siis sekaslangii sillee niinku mä puhun. Biisit kyl skrivaan agrikolaks paitsi Liemolan biiseis voi olla mukana slangisanoi. Normisti jos skrivaan tänne blogiini ni skrivaan sitte tajunnanvirtana jolloin täs voi tulla lapsuksii. Palataan nyt kuitenki takas siihe mun duuniin. Tänään tosiaan tai oikeastaan jo puol viikkoo oon vääntäny yhtä tosi isoo melodiaa jost en saanu nuottei, ainoastaan pelkän soitetun melodian. Oli siihen kyl säveltäjä tehny myös tosi mageen sovitusidean. Paljo oli sävellyksee ympätty puhallinsoittimii ja muuta instrumenttii. Siit sekamelskast mun täytyi sitte vaan kuunnella se melodia ja koettaa keksii siihe joku stoori. Normisti aamul ku oon ensi ladannu melodian sähköpostist mun kännyyn, ni mä lähen lenkille luontoon. Mul on kävelysauvat käsis joil otan vauhtii ja tällee liukkaal kelil ne on muutenki hyvät koska metsäpolut on jäisii. Siel lenkil mä sitte kuuntelen korvalapuist sitä uutta melodiaa. Joskus teen 4 km metsälenkin Viikin maastos mut joskus dallaan pidemmälle kuten vaikka Vanhankaupunginkoskel, Hertsikkan rantaan tai jopa Vuokin Uutelaan asti. Kesäl mul on aina onki mukana et voin onkii fisui. Luonto on useesti aiheena mun laulujen sanotuksis, luonto ja rakkaus. Mietin useesti et mist mä haluun kertoo tai onks jotain mihin voisin ottaa kantaa. Mä skrivaan joskus aika rankkojaki tekstei ihmisten kohtaloist, tunteist ja noin niinku elämäst yleensä. Pointtina mun teksteis on et vaikka stoori olis kuin rankka, ni niiden on päätyttävä positiivisest ja annettava kuulijalle toivoo. Lisäks oon aina piilottanu mun sanotuksii jonku elämän ohjeen. Tänä vuonna on ilmestymäs esimerkiks yks Kyyhkyt biisi jonka skrivasin vertauskuvalliseks vaik se onkin stoorina selkee. Siin tarinas opetus on se, että ihmisen pitäis olla itelleen armollinen ja osata ajattelee sillai ettei meist kukaan oo muiden yläpuolel eikä kukaan oo täydelline. Olis myös hyvä oppii antaa itelleen anteeks ettei liiaks pyörittelis päässään turhii juttui tai miettis et miks tein näin tai miks tein noin tai miks jätin jotain tekemättä. Me tehdää erilaisii juttui ja virheit siks ku me ollaan kaikki vaan ihmisii. Mukavaa viikonloppuu Sulle joka nyt tätä luet ja kokeile nyt vsik viikon hymyillä kotona, metros, hissis, kaupan kassal, dösäkuskil ja skurukuskil, niin huomaat et Sulle hymyillään takas. Hymyllä on mieletön voima ! ?
Terkuin Nina.J.Hedkrok