Litsari…

Pari päivää sitte, joku gimmaskoude kaveeras telkussa, et on rundannu eri vastaanottocentrumeissa, opastamassa turvapritsintsögaajii, tän meitsin himalandian stailii dumaa, tota snadiiki väkivaltaa, ton skloddien kurittamisenki suhteen.

Minnaan vaan, ku staijattiin pari vuotta sitten yhen Valkkaritalon kassaletkassa ja mun edessä stondas vanhempi daami ja sen jotain alle 12 vuotias lapsenlapsi. Tää daami melskas ja pamiloi sloboks, ku pajadeeri, tälle pikkugiltsille, joka tsiigas hämysti lattiaa.

Ja sit yhtäkkii, tää mummo, lämäs karmeen litsarin tälle skloddille. Typyllä snadi kuuppa heilahti ja poski starttas punottaan, mut yhtään, snadiikaan kyyneltä, ei skloddin öögasta tirahtanu, saatikka et ois typy startannu bulimmin vaikeroimaan.

Funtsin vaan, et tais olla tän fämilin normaalii kanssakäymistä tää staili, pitää yllä tota kurii. Kyllähän munki mutsi joskus kuritti, mut ei koskaan paljaalla handulla. Snadi luunappi tai tukistus, yleensä riitti.

Jaakko Koroma

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Jaakko Koroma. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *