Amos Andersonin uuden taidemuseon, Amos Rexin, rakentaminen sai 2. helmikuuta rakennusluvan, johon sisältyy myös Lasipalatsin peruskorjaus.
Lasipalatsiin sekä pääosin maan alle sijoittuvaan lisärakennukseen rakennetaan tilat Amos Andersonin uudelle taidemuseolle, Amos Rexille. Samassa yhteydessä Lasipalatsi peruskorjataan. Uuden taidemuseon kattomuodot uudistavat Lasipalatsinaukion kaupunkikuvallisen ilmeen ja jäsentävät aukion erilaisia toimintoja.
Lasipalatsiin sijoitetaan uuden taidemuseon sisäänkäynnit, museokauppa sekä hallinnon työtilat. Muun muassa Bio Rex auloineen siirtyy taidemuseon käyttöön. Modernit näyttely- ja työtilat aputiloineen rakennetaan kahteen kerrokseen Lasipalatsinaukion alapuolelle.
Lasipalatsinaukion pintamateriaaleiksi on valittu asfaltti sekä museon kattokumpujen osalta hohtobetoni, joka on lasia sisältävää väribetonia. Kattojen kumpumaiset muodot ovat kallistuksiltaan maltillisia ja kumpujen yli voi kulkea. Niitä voi käyttää katsomoina, estradeina tai vapaaseen oleskeluun. Aukiolle on varattu tilaa myös mm. 65 polkupyöräpaikalle ja ravintoloiden terasseille.
Kaupunkikuvaneuvottelukunta on todennut, että aukion orgaanisiin muotoihin perustuva ratkaisu luo mielenkiintoisen kontrastin Lasipalatsin funktionalistiseen ja vanhan linja-autoaseman pelkistettyyn kasarmiarkkitehtuuriin. Orgaaniset muodot ovat kokoava arkkitehtoninen teema, joka on koettavissa sekä aukiolla että sen alla taidemuseon näyttelytiloissa.
Aukiolle on tehty valaistussuunnitelma. Vanhaan piippuun sekä Lasipalatsin katolle rytmitettävät valonheittimet luovat aukion pinnanmuotoja korostavan yleisvalaistuksen. Lasipalatsin arkadin kattopintaan tuovat valoa maahan upotettavat valaisimet.
Vuonna 1936 valmistunut Lasipalatsi on yksi suomalaisen funktionalistisen arkkitehtuurin pääteoksia. Sen ovat suunnitelleet Niilo Kokko, Viljo Revell ja Heimo Riihimäki. Asemakaavassa suojellun Lasipalatsin korjaus- ja muutostyöt tehdään siten, etteivät rakennuksen rakennustaiteelliset, historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot vaarannu.
Kohde sai rakennusluvan ja aloittamisoikeuden 2. helmikuuta 2016. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Asmo Jaaksi Arkkitehtitoimisto JKMM:stä.
Iltanäkymä, JKMM Arkkitehdit
Kohteen kuvia saa kaupungin aineistopankista.