laajasalo_Satu+Haavisto_kaupunginkirjasto
Kuva: Helsingin kaupunki / uutiset
Laajasalon uusi ostoskeskus avaa ovensa marraskuussa 2017 ja sen katon alle muuttavat niin uusi kirjasto kuin nuorisotilakin. Uusia tiloja on tehty yhdessä Laajasalon asukkaiden kanssa. Mukana suunnittelupöydässä ovat olleet eri asiakasryhmät kuten lapset ja perheet, kirjaston suurkuluttajat, nuoret sekä kumppanit ja alueen paikalliset toimijat.
Kirjasto sijaitsee ostoskeskuksen toisessa kerroksessa ja sen pinta-ala on noin 630 m2. Nuorisotila (200 m2) taas löytyy keskuksen ensimmäisestä kerroksesta. Tilat ovat kytköksissä toisiinsa, palveluja tarjotaan yhteispelinä ja yhteiskäytössä ovat mm. ulkoterassi ja tapahtumatila.
Uudessa kirjastossa keskeisenä kohderyhmänä ovat lapsiperheet. Nuorisotila taas tulee profiloitumaan luonto- ja ympäristöpainotteiseksi kohtaamispaikaksi. Tavoitteena on, että yhteistyössä tiloista muodostuu Laajasalon kulttuurikeidas ja yhdessäolon paikka, jossa niin pienet kuin suuretkin saavat akkunsa ladattua.
Tiloja suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa viime keväänä. Lapsia ja perheitä tavattiin paikallisessa päiväkodissa ja nuorille avattiin kuukaudeksi verkkokysely, joka kartoitti heidän tilankäyttötarpeitaan.. Kirjaston nykyasiakkaita otettiin mukaan suunnitteluun non-stop-työpajassa minihaastattelujen ja tehtävien avulla. Kumppanit ja paikalliset toimijat kutsuttiin yhteiseen tilaisuuteen.
Miten käyttäjien tuominen yhteiseen suunnittelupöytään sitten vaikutti hankkeeseen?
”Itseäni yllätti eniten oman ajattelun laajentuminen osallistamisprojektin kuluessa”, sanoo toimitusjohtaja, arkkitehti Markus Viiperi Franz Designista. ”Olen tehnyt jo niin paljon tiloja eri käyttötarkoituksiin, että aika monesti törmää samoihin kysymyksiin ja antaa aina samoja vastauksia haasteisiin. Näin suunnittelija tavallaan jähmettyy vuosien varrella rakennettuun suljettuun ympyrään ja pysähtyy toimimaan sen sisällä. Osallistaminen avaa koko prosessia, ja tuo siihen tarpeellisia yllätyksellisiä elementtejä.”
”Laajasalon tapauksessa myös tilaajan, asiakkaiden ja sidosryhmien sitoutuminen projektiin parani osallistamisen kautta. Kaikki saavat kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja saattoivat olla mukana alusta asti. Näin myös pelot ja muutosvastarinta, mitä muutokset aina väistämättä synnyttävät, vähenivät”, kertoo Markus Viiperi.
Aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki toteaa, että tilojen kehittäminen yhdessä vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta lähteä hakemaan yhteistä näkökulmaa.
”Osallistaminen on parhaimmillaan tulevaisuuden ennakointia: tekemällä kiinnostavaa sisältöä yhdessä varmistetaan, että palvelut myös löytävät käyttäjänsä”, Ihamäki summaa kokemuksia osallistamisesta.
Tutustu tuloksiin
Tulosyhteenvedossa yhteisen kehittämisen kautta saatu tieto jaettiin kirjaston osalta kuuteen eri näkökulmaan:
- perheiden palvelut
- alueellisuus ja yhteisöllisyys
- mies kirjastossa
- tekemiseen kannustava tila
- tilat ja palvelut viestivät
- kirjashoppailu.
Nuorten osalta taas etsittiin vastauksia ja näkemyksiä siihen, millainen tila inspiroi, innostaa viihtymään, kannustaa viettämään aikaa kavereiden kanssa ja mahdollistaa erilaisen yhdessä tekemisen.
Teksti: helsingin kaupunki / uutiset