Kaapelista on skrivattu buli, mutta kliffa 25-vuotishistoriikki. Pointsina tietysti kulttuuri, sillä kelojen ja piuhojen duunaaminen sluuttas Salmiksessa jo 70-luvun lopussa. Ne jo kuopatun fabriikin vuodet onkin jo aiemmin skrivattu kniigoihin. Silloin mesta oli taattu valtiovierailukohde aina kun jonkun maan dirika landas Stadiin. Ja skujashan meitsikin siellä kesäduunissa trukkia 1969 ilman minkäänlaista kirjallista mainintaa.
Startti Kaapelin nyyaan kampäkkiin pamahti 80-luvulla. Silloinen Stadin tonttien osastobossi Juhani ”Jussi” Tuuttila neuvotteli Oy Nokia AB:n kanssa Kaapelitehtaaseen liittyvät sopparit.
Kaapeli öpnattiin kulttuurille 90-luvun alussa. Tästä bulit ansiot Jörn ”Jörkka” Donnerille, joka liidas Stadin kulttuuritoimintaa ja vauhditti sitä Kaapelin suojiin. Jörkasta tuli Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallituksen ensimmäinen pamis. Hän byggas myös puitteet sille, että Kaapelissa pystyttiin kehittämään kulttuuria itsenäisesti, mikä on edelleen haussin vahvuuksia. Pamiksille on sopinut hyvin mutkaton liidaaminen. Lauri Törhönenkin on hallituksen pitkäaikaisena pamiksena sitannut virassaan kuin himassaan. Trio Tuuttila-Donner-Törhönen olikin bulisti framilla, kun kniiga Kaapeli 25 –julkistettiin aiemmin tässä kuussa Kaapelin bastuterassilla.
Tähän eri kulttuurilajien itsenäiseen toimintaan natsaa snygisti kniigan staili, jossa taiteiljat, poliitikot, virkamiehet, vuokralaiset ja duunarit bamlaavat laiffiaan bulissa kulttuuribyggessä.
Tekis mieli stikkaa froogis: Missä muualla Suomen eturivin kuva-artistit, fotaajat, kirjailijat, muusikot, tanssitaiteilijat ja leffantekijät luudaavat ja imevät vaikutteita poikkitaiteellisessa atmosfäärissä? Kulttuurihemmojen laiffi on harvoin pelkkää ruusuilla tanssimista. Elääkin pitää. Konfliktejakin on koettu ja fyrkasta flaidattu. Ilman kipinöitä luovuus olis kuiteskin tsetillä. Kaapeli on samalla jalostunut merkittäväksi taiteen esitysmestaksi ja luovan teollisuuden keskittymäksi. Kaapelista voi polleena bamlaa: Uniikki kokonaisuus on kestänyt aikaa ja hiffannut uusiutua tarpeen mukaan.
Stadilaisille Kaapelin julkkari on staijannut muuttumattomana jo 70 vuotta, mutta pian pitää öögia hieroa. Kaapelin julkkarikuvaa vekslataan vuonna 2020, kun koillishörnaan valmistuu tanssihaussi ja Kaapelin sisäpitsku saa katsin. Näillä parannuksilla kulttuurin rajat eivät tule vastaan. Kansainvälistäkin respektiä nauttiva taideyhteisön kokonaispaja sen kun porskuttaa glaidun skönen rantsussa Stadimme taivaan alla. Kun muhkean kniigan lesaa, bonjaa hyvin sen, kuinka bulisti Kaapeli sittaa Stadiin ja stadilaisten laiffiin myös seuraavat 25 vuotta.
Skrivasi ja fotasi Ari Wiskari