Kliffaa, tällai synkkänä ja galsana aamuna, funtsii ekoja reduja Palma de Maljorkalle. Nää juitsut sinne starttas joskus 70-luvun alussa. Mun frendit kait eniten budjas El Paso nimisessä hodlassa. Mut mä ja vaiffi yleensä Horisontissa, El Terenossa. Se oli hodla jossa riehu svedut, danskit, enggelsmannit ja me finskit.
Ja joka helvetin aamu, ku oli ekaks handut vatkaten, käyny stikkaamassa parit sämpylät, tsufet ja jonkun juissin huiviin, niin sit äkkii tsittaan altaalle ja ekat Cuuba Libret ja siitä se sit taas auvo elo siellä starttas.
Ihme juitsu, mut kummasti alko frendijenggit muodostuun. Samat kundit ja gimmat joteski hiffas toisensa. Ja kliffaa oli. Viikonki mittaan alko tsennaa kafruja, joita vieläki joskus minnaa. Ja ku ei puulilta paljon viittiny lähtee minnekkään dallaan, niin meitsi pitkään funtsi, et yks Plaza Gomilla, lähellä meidän hodlaa, oli varmaanki tän Palman city. Tais olla vasta kolmas redu Palmalle, ku mä hiffasin missä tän Palman oikee centrumi staijas.
Yks kundi, jota mä joskus vieläki funtsin, oli tää yks Pekka Porista. Se oli jotain viiskymppinen jäbä. Ekan kerran ku mä sen hokasin, se stondas Palman flyggesteissillä saderotsi päällä, vaik suulis skriinas, tumma spriki ja skraga, tän rotsin alla. Ekat yöt tää ressu goisas kyl hodlan konggilla, ku se ei sillai snaijannu, et sille kuulu kans luukku tässä kievarissa.
Alettiin sit snadisti pamlaan sen kera. Se esitti, et sillä on tää sama tauti, ku tolla Aleksis Kivellä. Ja, et se oli kyl finnannu jo aiemminkin tällasen Spiesin redun tänne Palmalle. Se oli ollu joku K-handelin skaba. Mut sit sattu sillai, et ku se tuli stokella Stadin stogesteissille, jotkut retkut käänsi siltä passit, libarit ja fyrkat. Sit se joutu ööga mustana, tsöraan takas Poriin.
Mut sit ku tää Porin K-kauppias sai lysnaa tän sen stoorin, niin se piffas tälle Pekalle nyyan redun. Sillä kundilla ei ollu meggessä ees mitään kesäkledjuja. Mut sit, ku se kääri sen sprikin puntit, ne oli sillai sit niinku sen kesäbyysat.
Brenkkuu tuli kyl vedettyy. Mut se oli sillonen staili. Vaiffi kerran räknas, et yhen päivän aikana meitsi veti yli kakskytä Kuubalibree ja sit vielä pilsuu meggeen. Mut mä oon ihan saletti, et se oli jotain ihme bonulitkuu ja ku klasariin baarimikko stikkas ekaks kuution jäätä, niin ei sinne bulisti enää tätä brenkkuu mahtunukkaan.
Ladkeudutaan Palman kemysulle joskus 70-livulla.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma
