Röökitehtaan gimma, jäit nuorena leskeksi.
Kasvatit ja elätit snadilla liksallasi kakrusi.
Et kuitenkaan koskaan lannistunut.
Veera-täti kävi usein tsiigaamassa teitä.
Bunkkasimme rappunaapureina
Stadin vuokraluukussa Mäellä.
Olit mutsimme hyvä kaveri.
Kolme päätä ei valvo enää fönärissä pihaa.
60-luvulla me naapuruston kundit
präijäsimme bilikoilla, skulasimme
tsettiä tai Afrikan tähteä teillä tai meillä.
Mutsit toimivat perhebotskien kippareina.
Hilasit minut kerran skidinä Staden ja Kaijan kanssa
Kultsalle elintarvikeduunarien joulukemuihin.
Mirjam Vire-Tuominen piti tiukan puheen.
Päästyäni äänestämään äänestin tietenkin Mirkkua.
70-luvulla me Yliksen kundit kuuntelimme
teillä skraittaa, dokasimme punkkua ja vinkkua,
ennen kuin painuimme Stadiin lauantain bileisiin.
Me seilasimme ajallamme omaan elämäämme.
Yliksen mäen sitkeiden, solidaaristen mutsien
viimeinen mohikaani on skujannut
kaiken nähneenä sporansa päättärille.
Elit lähes loppuusi asti Mäen punaisessa tiilitalossa.
Kepa, muistan aina raikuvan naurusi,
mustan fledasi ja lujan tahtosi.
5.8.2022
Matti Laitinen
…………………………..
Kepan muistoa kunnioittaen Laitisen kundit perheineen
ja muut Yliksen kundit.