talviunille_2_18_600_MLehmonen
Talven merkit on tunnistettu Korkeasaaressa. Viime viikkoina 17- ja 12-vuotiaat naaraskarhut ovat nuokkuneet unisina ja haluttomina liikkumaan.
Talvipesän luukut on suljettu talviunen alkamisen merkiksi. Eläintenhoitajat käyvät vielä joitakin kertoja tarkistamassa, maistuisiko karhuille pieni purtava ennen pitkää talvilepoa.
Karhut voivat havahtua vielä talven aikana ympäristön ääniin, vaihtaa asentoa ja juoda vettä janoonsa. Korkeasaaren karhut heräävät talviuniltaan tavallisesti helmi-maaliskuun vaihteessa. Joinakin leutoina talvina ne ovat nousseet jo aikaisemmin syömään, ja jatkaneet sitten uniaan.
Karhut ovat varautuneet talveen kerryttämällä paksua rasvakerrosta turkkinsa alle. Loppusyksyn ruokalistalla on ollut paljon hiilihydraattipitoisia marjoja ja hedelmiä sekä salaattia. Karhujen aineenvaihdunta hidastuu lepokautta kohden ja ruokahalu hiipuu, eikä liha ole silloin enää suosiossa.
Talvipesäänsä karhut ovat käyttäneet puukuiviketta. Pesän lämpötila pysyy tasaisesti lähellä nollaa.
Talviunen avulla pohjoiset karhut säästävät energiaa selvitäkseen sen lumisen ajan yli, jolloin kookkaan eläimen on vaikea löytää riittävästi ravintoa. Karhun talvipesä on usein puiden oksien tai juurakoiden alla, vanhassa muurahaispesässä tai muussa sopivassa onkalossa. Karhujen talviuni voi kestää Suomessa puolikin vuotta.
Lisää aiheesta
Korkeasaari
Teksti; Helsingin kaupunki / uutiset
