Viikinkiaikana tunnetut fektasmedut bankkas fektan terään ”tuotemerkkinsä”.
Yks kuuluisimmista oli ULFBERTH, mikä oli smedun tai pajan nimi. Mestarifektan smedun nimmari takas fektan laadun ja lyftas hintaa. Jo niinä aikoina förbattii tekijänoikeutta kopsaamalla nimmari, bulimman hinnan toivossa. Monissa arkeologisten gravisten kimpassa hitatuis fektoissa on uskonnollisii skrivauksii tai smedun omistuskirjotus. Yhdessä Mansen Vilusenharjult hitatus viikinkiaikasen fektan terässä on skrivaus: BENO ME FECIT, joka tarkottaa: ”Beno teki minut”.
Fektan skäfä hissa.
Fekta on kautta aikojen ollu lähiflaidisase, mut samalla se on ollu vallan ja vaurauden symboli. Toisaalt fektalla on aina ollu oikeutta, kunniaa ja miehisyyttä stödaava merkitys. Se on ollu ja on vieläki, ammattisolttujen henkilökohtanen paraatikuteisiin kuuluva koriste. Stebuveitsen kehitys tikruks ja spredaaminen vuosien kuluessa fektaks, on ollu pitkän tuotekehittelyn tulos, jossa käyttötarkotus on liidannu fektan modee ja pituutta.
Fekta koostuu kahdest biitistä: kahvasta ja terästä. Kahva taas koostuu ruoteesta, ponnesta, kädensijasta ja väistimestä.
Fektan käyttö suomalaisen ammattisoltun varusteena sluuttas v. 1985. Tohtorin arvon symboliks se hamnattii Stadin Yliopistossa v. 1840 ja siinä virassa se vieläki vörkkii hengen aseena oikean ja hyvän stödaamisessa.
JT Pälikkö, stadilainen fektan mestari – ”JT ME FECIT”
JT Pälikkö on Stadis tsennatun konstun, Kimmo Pälikön kupeitten hedelmä. Faijan taiteellinen osaaminen näkyy kundinki duuneis. JT duunaa kaikki valmistamansa keglut, kniivut ja fektat käyttöesineiks korkeeluokkasist raaka-aineist. Keglut ja kniivut on funktionaalisii ja ergonomisii työkaluja, joiden rakenteen ja käytettyjen matskujen on kestettävä stydii käyttöö. Fektat ja muut pitkät teräaseet on oikeita aseita – eikä mitään seinäkoristeita. Useimmil fektoilla on omat hissalliset esikuvat joiden luonnetta – mittoi, muotoi ja ominaisuuksii JT pyrkii toistamaa stydin stärästi. JT duunaa kaikki tuotteidensa osat ja duunivaiheet itse.
Stikkasin muutaman froogiksen fektamestarille.
Mistä sun kiinnostus kegluihi alko?
– Kiinnostukseni puukkoihin ym. teräkaluihin alkoi jo tenavaiässä. Kuten kaikille pojille, minullekin miekat olivat maailman cooleimpia kapistuksia.
Mistä moinen johtuu? En oikeastaan tiedä. Tuohon maailmanaikaan oli aivan normaalia että pojat pitivät tuommoisista sota-aseista ja muusta kamalasta militantista tavarasta. Nykyäänhän kaikki on toisin, pojille halutaan päväkotiin mekot päälle ja pyssyjen tilalle barbit käteen…
Olet keglumesu. Keitä sun asiakkaat on ja minkälaisii kamoi ne haluu?
– Titteli on puukkoseppämestari (puukkomestareita valmistuu kuulemma työväenopistojen viikonloppukursseilta.)
Asiakkaita on aika vaikea kategorisoida suoraan. Suurta osaa heistä en koskaan edes näe, kaikki tapahtuu eemailien välityksellä. Yleensä asiakkaat haluavat oikean, toimivan astalon, oli se sitten puukko tai miekka. Asiakkaat tulevat näemmä hyvin eripuolilta maalimaa. Australiaankin on mennyt kaksi miekkaa ja nytkin on yhdeltä aussilta tilaus sisällä.
Puukkoja / veitsiä tilaavat pitkälti metsämiehet ja eränkävijähenkiset tyypit. Miekkoja tilaavat sekä keräilijät että käyttäjät. Miekkojen kohdalla tilanne on usein sellainen, että asiakas hakee tekijää joka kykenee / suostuu tekemään jonkin hieman poikkeuksellisen tai muutoin hankalan oloisen aseen toisinnon tai version siitä. Kiva juttu on se, että miekkatilauksista noin puolet tulee suomalaisilta.
Mimmosen alan skolen sä oot käyny?
– Koulutus… Kuhmon Ammatillisessa kurssikeskuksessa järjestettiin 80-luvulla jatkuvaa seppäkurssia työllisyyskoulutuksena. Menin sinne itse -89 ja olin siellä toista vuotta. Sen jälkeen pääasiassa itseopiskelua ja satunnaisia kursseja mm. LOSKÄT / Mynämäellä. Vuonna 2009 järjestettiin ensimmäinen puukkoseppämestarin ammattitutkintoon valmistava kurssi samassa paikassa. Näyttö järjestettiin seuraavana keväänä. Osallistuneista puolet (7) pääsi tutkinnosta läpi ja sai puukkoseppämestarin tittelin.
Mikä on fitein jobi fektan duunaamises?
– Miekan tekemisessä vaikeinta ehkäpä ovat asiat jotka eivät näy päälle, kuten tasapaino, elastisuus, värähtelypisteet ja kokonaispaino. Nämä siis muodon ja mitan hallinnan, lämpökäsittelyjen ym. lisäksi.
Taotko sä fektas terään ”JT ME FECIT”?
– Kahteen miekansäilään olen takonut textin ”+JTMEFECIT+” aivan muinaisten esikuvien mukaisesti. Kaikissa valmistamissani miekansäilissä lukee kyllä ruodossa kuka aseen on tehnyt ja milloin, ettei sitten tulevaisuudessa kukaan joudu asiaa ihmettelemään…
Teksti & fotot: Olli Anikari