Joskushan mullaki tarttee käydä tsägä.

Joskushan mullaki tarttee käydä tsägä.
Meitsin budjaushistis Stadissa on, et ekaks snadina Tölikkä sit Ogeli sieltä Etelä-Haagaan ja finaalissa sit Kannelmäki. Siitä sit landelle Espoon Vallikallioon. Tähän Kannelmäen paritaloon flytattiin jotain 30 vuotta sitte.Tää hima oli ihka uusi ja tosi nasta luukku. Snadisti sit starttas kuiteski tyrkkään glesaa meitsin kuuppaan yks skäfä juitsu.
Ku tää asuntopuulaaki staijas ihan tän Mansen motarin viekussa ja busapysäkiltä pysty tsiigaan meitsin pitskulle, tää pysäkki ku oli ylhäällä tän motarin reunassa. Starttasin sit vaan sitkeesti skulaan Nylandian tiebyroohon ja ehdotin snadii diilii tän fitin pysäkin roudaamista staijaan viereisen tyhjän tontin kohdalle.
No, jengihän varmallaki bonjaa, et ei ollu iisii tsögaa hemmoo jolle tästä pysty vikiseen. Sit vähitellen sitkeydellä ja viekkaudella ja armooki anoen, meitsi pysty yhen inssin hertan sulattaan ja se lopulta lupas, et tuun kyl tsiigaan tätä sun jauhamaa propleemaa mut ota nyt iisisti, ei oo tällä byroolla liikaa fyrkkaa tällaseen privaattiin, ilosen veronmaksajankaan jelppiin.
Duunattiin diili sit päivästä ku treffattais. Sit lopultaki tää inssi ja tän tiepiirin mestari sekä meitsi stondattiin ihmettelemässä tällä pysäkillä. Sit yhtäkkii ku starttasin tsiduleeraan paremminki tätä tiemestarii, niin jotain tuttuu tän kundin pärstässä hiffasin. Utelinki siltä sit varovasti, et tsennataanks me. Se kans totes, et no perkele Jaska The Paska, eks joo.
Tää kundi oli meitsin luokalta oparista. Mähän staijasin muutaman vuoden Somerolla mun tädin himassa ja treenasin viihtyy tän mestan oparissa. Mut sit tää Stadin kutsu födas meitsille liianki buliks ja flyttasin takas himaan Tölikkään. Oon joskus skrivannukki miten sit yks kesis duunasin salaa mutsilta ja faijalta latojan oppisopimuksen Usariin, enkä enää suostunu tsöraan busalla syksyllä sinne landelle skoleen.
Tän snadin stoorin finaali oliki sit yhtä harvinaista fiestaa ja glooriaa meitsille. Ku koitti seuraava aamu, funtsikaa nyt snadisti ihan tosi en flöittaa, seuraavana aamuna vaiffi herätti meitsin ennen kuutta ja hädissään totes, et joku helkkarin kuuppakuormaaja riehuu meidän busapysäkillä. Aika hyvin. Eiks jehna.
Teksti ja kuva: Jaakko koroma
Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *