Joskus aikoinaan, krigujen jälkeen, viime vuosituhannella, tehtiin duunii lauantaisinkin. Jos oikein minnaan niin duunit lopetettiin silloin noin kahden maissa iltapäivällä. Kaikki duunarit dallas silloin himaan, kuka satamasta, raksalta, Römpötiltä, telakalta tai pajalta. Kuka mistäkin. Jotkut jopa firrarilla Liksat bungattiin suoraan handuun. Pankeista duunareilla ollu mitään hajua ja jos olikin niin se oli herrojen kotkotuksia.
Ja sit kun oli fyrkendaalia, niin pakkohan se oli panna sileeks ja eiku singrattiin handelin kautta himaan. Normaali setti oli kippurahäntä, pöykky ja karhuviina tai jos oli saanu bulimman urakkaliksan niin sit jallua. Otettiin takas sitä viiden vuoden pakollista brenkkubreikkiä, jonka toi bulibroidi tost naaapurista oli järkänny.
Kesällä kun oli kliffa keli niin nää gubbet järkkäs meille skideideille hösen pitskulla olympiaskabat Oli pituus- ja korkeushyppyä, juoksuskabaa, skuffattiin kuulaa ja kaikkee kliffaa, mitä ne ikinä sattu hiffaamaan.
Kerran ne skabat loppu aika skeidasti, kun yks kundi, jota sanottiin Nakiks, sai sen pyöreän rautaboltsin keskelle sen omaa kuulaa. Nakki huus kun satamahinaaja ja juoks ympyrää siinä nurtsilla kunnes se saatiin kiinni ja kyl se sittä sit rauhoittu, kun painettiin villasukalla sitä kuhmuu ja annettiin snadisti sittistä.Siit Nakista tulikin bulimpana aika suoraviivanen kundi. Se alko nimittäin skujaan stogee. Tiät sä Korso, Kerava ja Järvenpää. Siinä duunissa kun ei kovin paljon kurvailla. Ei kait se mälli mitään bulimpaa tuhoo sen kaaliin jättänny, kun se osas luetella kaikki stogesteissit Stadista Oulluun. Siihen aikaan niit oli vähän enemmän kun nyt pendoliini aikaan. Stogeja oli ainaski Ukkopekka ja HR kakstoista, joita me skidit skagattiin, kun niit pääs joskus steissille tsiigaan. Ne stoget stannas melkein joka maitolaiturilla.
Ne urheiluskabat olis varmaan loppunu jo muutenkin melko pian, kun ne starbut alko olla niin flänässä ettei ne osannu enää lesaa, mitä lukemii se mittanauha näytti,
Joku naapurihösen friidu oli kaveerannu sinne skoudet tsiigaamaan sitä jumalatonta menoo ja meininkii, mikä oli menossa, kun äijää goisas pikin ja poikin nurtsilla niinku Raateen tiellä. Eihän ne skoudet niille kännisille buleille starboille mitään voinu tehdä. Ne kaato vaan loput brenkut, mitä ne löys, maahan ja totes sille friidulle ettei täällä mitään tokaa maailmankrigua pahempaa oo tapahtunnu, kundit goisaa iisisti tos nurtsilla ja anna olla hälyttämättä virkakuntaa tänne toista kertaa.
Sunnuntai aamuna olikin sit mammojen vuoro astua kehiin, kun ne alko fjanttaa niitä pikku kullanmuruja himaan. Siin ei desibelirajoitukset tuntunu missään. Kaikki meni ihan ok, kunnes yks Miettunen hiffas et sen tekarit oli hävinny ilmasodan siinä vaiheessa, kun treenattiin immelmanneja ja samalla oli Miettuselta lentäny laatta ja tekarit. Alettiin tietty jengillä tsögaan niita tekareita ja joku hiffas et naapurihösen dogi sniffas jotain nurtsilla ja strittas vielä päälle. Siinähän ne oli Miettusen tengat. Ei muuta kun Miettusen muntsari auki ja tengat ineen. Tuski se mitään makueroo huomas sen edellis llan dokaamisen jälkeen ,
Niin et kyllä meillä oli skidinä kliffaa. Vai mitä?
Teksti: Heimo Rissanen